Haikala – Valo käy vähäksi
Haikalan debyytti alkaa varsin epätavanomaisin sävyin. Lähes shamanistinen rummunjytke saa taustalleen saksofonin ja laulajan manaavan äänen. Useita julkaisuja tehnyt yhtye ei sano minulle mitään, mutta aloitusraita on kieltämättä erittäin rohkea veto. Jostain syystä mieleen tulee CMX:n alkupään albumeiden tunnelmat. Laulaja myös fraseeraa hyvin samalla tapaa kuin nuorempi Yrjänän A.W.
Valo käy vähäksi on kuitenkin musiikillisesti synkeällä tapaa folkahtavaa äänimaisemien loihtimista. Rockeimmista rämpytyksistä ollaan kaukana, sen sijaan jazzahtavat mausteet, ambient-taustat ja tasaisen melankoliset lyriikat luovat kuvan vahvasta kokonaisuudesta. Nimikappaleessa voi toki sanoa olevan jonkinlaista synkeää svengiä ja joitain muitakin erottuvia kohtia on, mutta lähinnä osaset liikkuvat toisiinsa nähden salakavalasti vyöryen.
Vertaisin jossain määrin Haikalan soundia joihinkin Fonal Recordsin tekijöihin, esimerkiksi Sami Sänpäkkilän nimimerkillä Es tekemiin levyihin mikä on virkistävää. Levy parhaimmillaan rentoutusmatkana, kun on aikaa omille ajatuksille, aikaa syventyä. Toisaalta toisenlaisessa, kärjekkäämmässä mielentilassa osaan kuvitella Haikalan rohkeiden kokeilujen linnunlauluineen ja ambient-huminoineen lipsuvan niin sanotulle kikkailuosastolle eli innovatiivisuuden sijasta vituttavan aivan silmittömästi, koska artistin ote kuuntelijasta ei jaksa pysyä yllä.
Silti ristiriitaisuus on ehdottomasti mielenkiintoista, huomattavasti mielenkiintoisempaa kuin keskinkertaisuus. Siksi onkin aina harhaanjohtavaa pitää jotain teosta mielenkiintoisena ja antaa sille arvosana, joka viittaisi enemmänkin tyytymättömyyteen. Tässä tapauksessa kyse ei ole epämieltymyksestä, vaan Haikala ottaa paljon mielenkiintoisia riskejä, jotka eivät vain palkitse tarpeeksi. Silloin kun kuuntelija kuitenkin saa jotain irti, hän saa paljon.
Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2011-09-13
Arvostelija : Mikko Lamberg
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]