Mutants, The – Boogie de la Muerte

Ajattelin jostain syystä nimen perusteella The Mutantsin tekevän kunniaa brasilialaiselle, legendaariselle Os Mutantes -orkesterille. En tiedä pitääkö se paikkansa ja toki kummassakin yhtyeessä kuuluu kokeilun sävyjä ja psykedeliaa, mutta siihen suoranaiset yhtäläisyydet loppuvatkin.

Mutanttien soundissa kuuluu vaikutteita niin progesta, jazzista kuin 60-luvun suoraviivaisemmasta rockista. Aiemmin itselleni suhteellisen tuntematon yhtye tekee instrumentaalista kamaa, jossa soivat niin garage-tyyliset kitarat, congat kuin urutkin. Yhtyeen kotisivuilla listataan vaikutteita esimerkiksi Russ Meyeristä Black Sabbathiin, Tito Puenteen, Django Reinhardtiin, The Who-yhtyeeseen ja David Lynchiin. Kotimaan ihmeistä aivan kaukana ei ole kaksikko Nieminen & Litmanen, vaikka The Mutantsin soundimaailma on, jos ei nyt rikkaampi, niin monivaikutteisemman oloinen.

Kuusihenkisen yhtyeen viides kokopitkä on erittäin viihdyttävää kuunneltavaa. Kymmenen kappaleen ajan mennään aikamoista vuoristorataa, erityisesti huvittavasti nimetty Erotic Döner vakuuttaa lopussa silkaksi hikiseksi funkiksi muuttuvalla ilottelullaan. Romanow rullaa veikeän laukkakompin säestämänä. Kuumeinen ja saksofonin maustama, suorastaan mieletön Rötkö joraa eteenpäin kuin 60-70-luvun agenttisarjat ja sen jälkeen roiskahtava, öh, Ribuli, paahtaa taas uudestaan esiin kohoavilla funk-vaikutteilla valmiiksi lämmenneen kuuntelijan nautinnollisesti valmiiksi. Kuulostipa väärältä.

Pääasia tuntuu siis olevan hauskanpito eikä yhtyeen sillisalaattimainen vaikutteiden otto kuulosta luotaantyöntävältä ja heppoiselta. Kappaleissa on niin paljon vaihtelua ja tiukkaa rytmiä, että lyhyestä kestosta huolimatta useat niistä tuntuvat, hyvässä mielessä, paljon pidemmiltä. Lopussa kuultava lähes kahdeksanminuuttinen Backnang onkin sitten todellista ilotulittelua ja taipuu jo hieman perinteisemmän progen suuntaan kitararevittelyineen. Vaikka biiseissä tapahtuu paljon, 40 minuuttia kuluu nopeasti. Paradoksi sekin.

Ulkomaillakin laajalti kiertäneen orkesterin uusin tuotos aukeaa nopeasti, muttei kulu käytössä. Todella asiallista, rosoista mutta taitavaa meininkiä.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2011-06-07
Arvostelija : Mikko Lamberg

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.