Pohjolan molli – Kelopuu
Huge L on työstänyt toisen albumillisen tavaraa Pohjolan Molli sivupersoonanaan. Kelopuun kappaleiden nimet pyörivät löyhästi kasvien maailmassa. Lähes jokainen biisi on jonkinlainen väännös jostain puihin liittyvästä. Puutoksiton, Ulkokuoreton ja niin edespäin.
Huge on luonnollisesti taas tasaisen varmassa vedossa. Pohjolan Molli on nimensä mukaisesti melankolisempaa muusikon tuotantoa – ja miehen flow on aivan entisessä, mihinkäs se työteliäällä räppärillä olisi muuttunutkaan. Taustat ovat hieman ambientimpia ja humisevimpia, biitit tuttuun tapaan yksinkertaisia mutta iskeviä.
Erityisen hieno biisi on Soluihminen, joka käyttää eniten hyödykseen kasvikielikuvaa valkosoluineen, lehtivihreineen ja muineen. Hemmetin toimivia ovat myös akustisesti viimeisenä heläjävä Viimeinen nuotiolaulu ja sitä edeltävä Tähän maahan juurtuneena. Räpit ovat ajoittain abstrakteille tasoille kohoavaa runoutta, miehelle tyypillisen pohdiskelevia eivätkä syyttelevällä tavalla osoittelevia yhteiskuntakritiikissään, vaikka mukaan on livahtanut vähän suorempaakin tilitystä (Suojatiellä).
Joka tapauksessa Pohjolan Mollin meininki eroaa sen verran vähän Hugen töistä yleensä, että tuntuu miehen julkaisevan tavaraa eri nimillä vain siksi, etteivät räpin kuuntelijat aivan kyllästyisi yhden ja saman hepun vähän väliä ulos puskemiin tuotoksiin.
Levyn ongelma ei olekaan se, että se olisi huono. Hugen ystäville Pohjolan Mollin kakkoslevy on hankinta siinä missä mikä tahansa muukin artistin levy – se on valitettavasti levyn suurin heikkous. Kelopuusta kun ei ole helppoa keksiä mitään miksi juuri sen pitäisi olla räppärin diskografiassa se lätyskä johon kannattaa tarttua. Taustat eivät ole aivan niin koukuttavia kuin Hugella parhaimmillaan ja yhdessä toki monipuolisten, mutta asiantäyteisten ja vielä tavallistakin abstrakteimmilta tuntuvien räppien kanssa kokemus voi olla uuvuttava enemmän kuin palkitseva.
Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2011-05-09
Arvostelija : Mikko Lamberg
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]