Streak and the Raven – The Federation

Seinäjoelta kotoisin oleva Streak and the Raven jatkaa tasaista julkaisutahtiaan, joka tuottaa tasokkaan pikkukiekon per vuosi. Tällä kertaa annos on kolmen kappaleen ja rahdun alle vartin mittainen, eikä juoni ole muuttunut juuri viimevuotiselta Crossing Tonesker -EP:ltä. Kuulaan kaunis elokuvapop ja indierock nivoutuvat nytkin toisiinsa, kappaleiden käynnistyessä vaimeina ja kasvaessa hitaasti kohti lopun huipennusta. ”Pienestä paisuttaen suureen” ei ole kaavana uniikki, mutta jälleen kerran toimiva, minkä kiekon kaksi ensimmäistä kappaletta osoittavat kiistatta todeksi.

The Federation ei siis tarjoa juuri mitään uutta auringon alla, ja indie-ortodoksisuus ulottuu aina soundeihin sekä maneereihin saakka, joista voi vetää melko suoria vertauksia ainakin Editorsin ja Interpolin suuntiin. Seinäjokelaiset ovatkin kieltämättä ottaneet rekeensä paljon painoa esikuviltaan, mutta viimeistään tällä tuoreimmalla minillä nuo vaikutteet ovat sulautumassa yhtyeen omaan soundiin, joka soi entistä vankempana ja vahvempana. Kaiken kukkuraksi kasaan on saatu kaksi ensiluokkaista sävellystä, joiden ansioita on turha kieltää, vaikka päätösraita Stones and Berries jättääkin hiukan valjun maun suuhun.

Vokalistin pyöreän kaunis englannin ääntämys ansaitsee kiitokset, lämpimän tenhoavasta äänestä nyt puhumattakaan, mutta hattua täytyy nostaa myös rytmiryhmälle. Etenkin toisena soiva The Federation March kasvaa juuri takalinjojen herkän työn ansiosta optimaalisesta kulmasta lähestyväksi mestariteokseksi, jonka viimein laskeuduttua ei voi kuin ihmetellä, kuinka laadukasta indierockia kotimaamme tuottaakaan. Olisikohan seuraavaksi jo aika tehdä se pitkäsoitto, jolla yhtyeen veri punnittaisiin toden teolla?

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2011-06-13
Arvostelija : Mika Roth

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.