Tvangeste – Firestorm

Preussista (muinoin osa Venäjää) kotoisin oleva Tvangeste uhoaa promokirjeessään saavuttavansa legendan maineen metallipiireissä tämän toisen pitkäsoittonsa myötä. Valitettavasti joudun olemaan nyt kuitenkin eri mieltä asiasta, vaikka tiettyä sympatiaa yhtyettä kohti heruukin.

Kirjeessä listatuissa myyntivalteissa mainitaan, että bändi on kaunis ja orkestraalinen sekoitus Cradle of Filthia ja Therionia, mikä pitää kyllä hyvin paikkansa. Varsinkin Therionia on matkittu oikein urakalla klassisen oopperalaulun ja runsaiden jousien käytössä. Jouset menevät jopa mauttomuuksiin monotonisuudessaan levyn kolmen vartin pituuden aikana ja viimeisten kolmen kappaleen aikana viulujen vingutus raastaa hermoja siinä määrin, että levysoitin on melkein pakko lyödä kiinni kesken. CoF-vaikutteet taas kuuluvat liidivokalisti Mironin rääkymisessä, joka yrittää ehkä jopa hieman liikaa olla Dani Filth, varsinkin kun brittikollegoitakaan ei voi kovin korkealle arvostaa.

Mistään kovin maatamullistavasta materiaalista ei todellakaan siis ole kyse, vaikka mahtipontisuutta ja tunnelmaa koitetaankin luoda pitkillä huilu- ja kosketinosioilla, joiden onnistuu kuulostaa vain ja ainoastaan todella päälleliimatuilta. Erityisesti Fire in Our Hearts jäi mieleen tällaisena kappaleena, jossa monta osiota on vain väkisin liitetty yhteen.

Yhtyeen tekstit ovat varsin kansallisromanttisia ja entisajan suuret soturit ja taistelukentille jääneet saavat osakseen suurta kaihoa. Ihan hienoja tekstejä, mutta ne eivät yhdisty bändin soundiin millään tavalla, mikä sinällään on sääli, koska teksteissä olisi aineista erittäin tunnelmallisiin pläjäyksiin, biiseissä ei.

Mutta ei mitään pahaa, ettei jotain hyvääkin. Yhtyeen soitto pelaa todella loistavasti. Varsinkin rumpali tuntuu osaavan hommansa hyvin ja klassiset soittimetkin tuntuvat yhtyeen kahdella neitosella pysyvän käsissä. Jos olet juuri löytänyt Dimmu Borgirin tai Cradle of Filthin elämääsi uusimpien levyjen myötä, kannattaa Tvangeste ottaa kuunteluun. Kyllä tästä irrallisia helmihetkiä löytyy vaikka kuinka paljon, mutta kokonaisuutena kappaleet tai kokonainen levy kertasyötöllä ei vain uppoa irrallisten muoviosien takia. Toivottavasti yhtye löytää jotain omaperäisempää soitostaan seuraavalle pitkäsoitollensa, sillä potentiaalia varmasti olisi.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2003-11-17
Arvostelija : Henrik Himberg

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.