Angelica Kult – Before and After the Flatline

Sointuakaan aiemmin Angelica Kultia kuulemattomana odotin strereoista tulevan eetteriin jotain Barbe-Q-Barbies -tyylistä kamaa, mutta onneksi luulo osoittautuu vain luuloksi. Antaa BQB:n tehdä omaa juttuaan ja näille stadilaisille suotakoon sama kohtelu. Vuonna 2003 startanneen Angelica Kultin menneisyyteen kuuluu muutamia kokoonpanovaihdoksia, lukuisia keikkoja ympäri maata sekä debyyttialbumi TrashGang (2008). Before and After the Flatline on siis toinen levy.

Tarkempi tutkimusmatka bändin aiempaan materiaaliin osoittaa, että ennen koneet ovat olleet suuremmassa roolissa. Esimerkiksi debyytin Killing Heat ja Morphine rytkyvät ärsytyskynnyksellä uhitellen teknon tahdissa sekoittaen mukaan kuitenkin samanlaisia neroja melodioita, joita kakkoslevyllä pulppuaa esiin tämän tästä. Uutukaisella ei tekno raikaa onneksi missään vaiheessa ja genre poukkoileekin garagerockista punkin puolelle ja indie alternativesta goottirockin hämäriin. Melodiat ovat edelleenkin bändin voimavara ja niitä tuntuu syntyvän aina vaan, vaikka juuri luulisi, että näin nerokkaan melodian jälkeen ei uutta vastaavaa voi tulla.

Angelica Kult kuulostaa tuoreelta, mutta siinä on paljon jo ennenkin kuultuja juttuja. Verrokkina aiemmin käytetyn Barbe-Q-Barbiesin lisäksi hivotellaan toista saman skenen ryhmää, Thee Ultra Bimboosia, eikä vähiten juuri Mine Güngörin laulun vuoksi. Joistakin melodisista osioista saa lisäksi ohuen yhtymäkohdan vanhaan legendaariseen siilinjärveläiseen Aavikkoon. Vaikutteet eivät ole silti Angelica Kultille mikään ongelma, eivätkä myöskään itse tarkoitus. Tässä tehdään täysin omaa juttua omilla ehdoilla. Musiikki soi määrätietoisesti herättäen kuulijassa paljon erilaisia tunteita ja mielikuvia. Angelica Kult soi juuri siten miten hyvän musiikin tuleekin.

Before and After the Flatline on erittäin vahva levy, joka on ladattu täyteen toinen toistaan pudottavampia biisejä. Välillä meinaa olla lisähapelle tilausta, kun joutuu puhkumaan hienojen sävellysten edessä. Chains-biisin melodia kuljettaa kuulijaa kuin vanha kesäpäivää kuvaava elokuva mustavalkoisessa televisiossa… Coming Home tuuttaa kaiuttimista autotallirockia tarttuvan kertosäkeen kera ja niin edelleen.

Angelica Kult on nyt onnistuneen toisen levynsä paremmalla puolella. Tässä vaiheessa monet kanssasoittajat ovat tehneet jo toisen huonon levyn, mutta näillä muusikoilla taitaa olla edessä loistava tulevaisuus, mikäli levy vaan löytää kaikkien alan toimijoiden käsiin. Edellinen levy oli teknosävytteinen ja tämä ei, joten toivoa vain sopii, ettei Angelica Kult palaa takaisin debyytin soittomaailmaan, vaan toivottavasti nykylinja on se, mitä bändi haluaa tehdä. Before and After the Flatline on nimittäin pirun kova tuotos!

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2011-06-07
Arvostelija : Petri Klemetti

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.