Kerho – Sähköinen sukupolvi

Helsinkiläinen Kerho julkaisi vuosina 2006 ja 2007 pika pikaa kaksi kelvollista pitkäsoittoa, ja yhtyeen maine kovana livebändinä kohosi nopeaan tahtiin. Jotain kuitenkin nähtävästi tapahtui, sillä kolmatta täysimittaista kiekkoa saatiin odottaa huomattavasti pidempään.

Periaatteessa monet asiat ovat aivan kuten silloin ennenkin. Vokalisti/kitaristi Pauliina laulaa ja paikoin ihan suoraan huutaa omintakeisella tyylillään, josta syntyy väistämättä mielleyhtymiä Maija Vilkkumaan suuntaan. Kolmen minuutin tienoille kestävien biisien tempo on kiivas ja sanoituksissa heitellään sinänsä näppäriä rivejä sekä huomautuksia. Ulkoisista puitteistaan huolimatta albumi ei kuitenkaan tahdo asettua oikein paikoilleen. Punkahtavat julistukset eivät istu ongelmitta samaan kuvaan kevyemmän rokin kera, etenkin kun Kerho kuulostaa tätä nykyä lähinnä kevennetyltä versiolta viiden vuoden takaisesta itsestään.

Yhteiskunta haisee, mutta ei läheskään riittävästi hielle ja aidolle protestille, ainakaan allekirjoittaneen nenään. Stella & Johnny saavat puolestani kierrättää klisheitään, eikä edes James Dean nosta kauluksiaan vakuuttavasti. Piinallisen keskinkertaisesta materiaalista erottuu kyllä pari vetäisyä, mutta pakettia ei pelasta edes Tumppi Varosen vahvistama Viilee.

Sähköinen sukupolvi on hämmentävä kiekko, jolla särötön punk ja ponneton puristus saavat muutamasta kunnon siivusta puhtaan selätysvoiton. Mihin se keikkojen kova syke on hävinnyt ja miten tässä nyt näin pääsi käymään?

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2011-01-24
Arvostelija : Mika Roth

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.