Teräsbetoni – Maailma tarvitsee sankareita

Teräsbetoni on porskuttanut suomalaisten mieliin jo seitsemän vuotta ja neljäs levy Maailma tarvitsee sankareita on totta. Manowar-tyylinen suomenkielinen metalli on purrut kansaan kuin koira makkaraan aina loistavasta debyyttilevystä Metallitotuus (2005) lähtien, jolta jokainen muistaa Taivas lyö tulta -biisin tarttuvan kertosäkeen, jos ei muuta. Seuraavilla levyillä ei ollut aivan yhtä helpostilähestyttävää materiaalia, joka lienee vain hyvä asia tässä tapauksessa.

Neljäs kerta onkin taas astetta vaikeampi. Manowar on musiikillisesti lähes kokonaan taaksejäänyttä aikakautta, vaikka onhan siitä jotain jäljellä bändin soundissa Jarkko Aholan kimakan laulun lisäksi. Tällä kertaa kappaleisiin ei tunnu pääsevän sisään senkään vertaa kuin aiemmin, eikä materiaali tunnu tarjoavan oikeastaan edes yhtä ainutta koukuttavaa kohtaa. Soitto soi kyllä ammattimaisesti ja vauhti on paikoin ripeä, mutta se ei kyllä riitä koukuttavien kipaleiden loistaessa täysin poissaolollaan. Tarinat on myös kuultu ennenkin, vaikka samasta puusta veistäen saakin usein hyvää aikaan.

Jumalten usva tarjoaa lähes power metalia ja ihan hyvää sellaista. Metalliolut on kevyesti levyn parhaimmistoa, vaikka sekään ei kovin suuria lupaile. Rallatteleva kertsi sopisi hyvin bändin omaan olutmainokseen tunnariksi. Muista biiseistä ei voikaan oikein sanoa mitään niiden ollessa samaa puisevaa tasapaksua massaa vielä useiden kuuntelujen jälkeenkin. Kokonaisuutena levy jää siis kauas aiemmista ja jättää kuulijansa valitettavan kylmäksi ja levystä muutenkin melkoisen turhan kuvan.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2011-02-21
Arvostelija : Petri Klemetti

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.