Levyarvostelut

Sodom – In War and Pieces

Kohta 30 vuotta sitten perustettu saksalainen thrash metal -pioneeri Sodom ei vaikuta seestyvän, vaikka vuodet vierivät ja papparaiset vanhenevat. Onhan Sodomkin nähnyt jo useammankin kokoonpanon, mutta viimeisin on ollut vallassa jo lähes 15 vuotta ja juuri nämä herrat osaavat musiikillisen perusteellisen tinkimättömän turpaanvedon jalon taidon. Toki tälläkin kokoonpanolla on nähty muutama turhanoloinen levy, mutta se annettakoon anteeksi, kun tappokone käy jälleen kivalla teholla.

Suomeen kesällä saapuvan Sodomin kolmastoista studioalbumi on pirun raskas ja tasapainoinen vyörytys. Tällä kerralla ne palaset ovat loksahdelleet paikoilleen, jotka olivat hetken enemmän tai vähemmän hakusessa, vaikka ei tälläkään kerralla tehdä uutta Persecution Maniaa (1987) tai Agent Orangea (1989). In War and Pieces on silti tasavahva teos nopeatempoisen thrashin kentällä. Sodom ei ole oikein koskaan (niillä levyillä, jotka allekirjoittanut on kuullut) ollut mikään melodioilla kikkailija, vaikka olihan alkupään mainituilla levyillä omat tarttuvapintaiset ”hittinsä”. Kyseisten levyjen jälkeen on tullut pääasiassa suoraviivaista pieksäntää.

In War and Pieces rakentuu enemmän tasaisuuden ja laadukkaan soiton sarjatuleen. Musiikillisesti Sodom ei tuo soppaan suuria uutuuden tuulia, vaan takoo rautaansa vanhoilla hyviksi havaituilla ohjeilla – ja onnistuu siinä niin kuin konkarin kuuluu. Alusta asti vokalistin tontilla huudelleen Tom Angelripperin ulosanti on vuosien saatossa jonkun verran kyllä muuttunut ärsyttävämpään tai modernimman metallin suuntaan, ja tästä voisi tulla mieleen paikoitellen miltei ruotsalaisyhtye The Hauntedin tuskantäyteisen äänen omaava huutaja Peter Dolving.

In War and Piecesiltä on tasaisuuden vuoksi erittäin vaikea nostella mitään kipaletta yli muiden, mutta eipä niitä tarvitse nostellakaan. Tasaisuus on siis tässä yhteydessä samaan aikaan bändin vahvuus ja heikkous. God Bless You -kipaleessa – ikään kuin nimensä veroisesti – vauhti on hillitympi, mutta eipä tämäkään silti mikään suuren suuri erilainen teos ole. Jotenkin en osaa kuvitella nyky-Sodomia livetilanteeseen soittamaan paljon materiaalia uutuuslevyltään, koska yksikin biisi tältä levyltä setissä riittäisi antamaan hyvän kuvan bändin nykykunnosta.

Uusi Sodom-levy ei ole todellakaan huono, mutta olisin kaivannut siihen enemmän koukuttavia osia ja vaihtelua. Mutta jos tykkää kuunnella tappavilla riffeillä varustettua hyvin soitettua vanhan koulun thrash metalia, niin eipä tästä paljon ne toiveet parane. Suosittelen lämpimästi.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2011-03-14
Arvostelija : Petri Klemetti

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.

Tämäkin sivusto käyttää "keksejä" ja siitä pitää EU-lakien mukaan kertoa myös käyttäjille. Käyttämällä sivustoa hyväksyt sen. Emme me niitä tietoja oikeastaan mihinkään käytä, mutta Googlen mainoksia niiden avulla kohdennetaan paremmin.