William Control – Noir
Kuunneltuani William Controlin tuoretta kiekkoa kahden raidan verran tiesin jo, että kyseessä on raskaasti mielipiteitä jakava teos. Puolitoistaminuuttinen puheintro Une Annonce, sekä sitä seurannut rahdun päälle minuutin mittainen elektrohälyhyökkäys Vorspiel eivät ole mikään kosiskeleva tapa avata kiekkoa. Kolme varttia myöhemmin, kun loppuun sijoitettu piiloraitakin oli haipunut hiljaisuuteen, oli täysin selvää, että Noir tulisi vaatimaan aikaa, kärsivällisyyttä sekä asteen laajempaa näkökulmaa.
Lyödäänpä tiskiin seuraavaksi muutama fakta. Ensinnäkin William Control on Aiden-yhtyeestä paremmin tunnetun wiL Francisin sivuprojekti. Yhtye perustettiin vuonna 2008, jolloin ilmestyi myös ensimmäinen albumi Hate Culture. Francisin lisäksi bändiin kuuluvat Aidenin riveistä rekrytoitu Nick Wiggins, sekä Kenneth Fletcher. Mikä tärkeintä, William Controlilla ja Aidenilla ei ole tyylillisesti mitään tekemistä keskenään.
Mistä tässä kaikessa on sitten oikein kyse?
Kysymykseen on vaikea vastata yksiselitteisesti, sillä William Controlin aistit haastavassa äänisirkuksessa koneellinen, akustinen, kokeellinen sekä rajoja koetteleva ovat avaimia useisiin eri oviin. Marilyn Mansonin vuosituhannen vaihteen tuotannon kanssa flirttaileva ja samassa hengessä nimetty Why Dance with the Devil, When You Have Me? keikkuu tyylillä ja tempaa mukaansa huumeiden kirkastamalle tanssilattialle. Omanlaisensa huippu on myös Elviksen ikivihreä Can´t Help Falling In Love, joka yhdessä akustisen Soliloquyn kanssa rytmittää pääosin koneellista albumia juuri oikeissa kohdin. Pehmeämpien arvojen vastapainoina toimivat korkeaoktaaninen elektro-industrial-kaahaus Ultrasound, sekä pahaenteisellä tavalla nykivä All Due Restraint, joka sopisi mainiosti minkä tahansa Resident Evil -elokuvan ääniraidalle. My Lady Dominate lainaa puolestaan Depche Moden rikkaasta perimästä, eikä Leonard Cohenkaan täysin vieras nimi taida Francisin stereoissa olla.
Tästä kaikesta tasapainoisen albumin luominen saattaa kuulostaa mahdottomalta, mutta William Control pystyy kuin pystyykin siihen. Vaatii tosin aikaa ja vaivaa, jotta Noir avautuu kunnolla, mutta lannistumaton yritys kannattaa. Suuren saranan kääntyessä taivas syttyy näet tuleen eikä paluuta sen jälkeen enää ole.
Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2011-01-24
Arvostelija : Mika Roth
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]