Aeroplane – We Can´t Fly

Belgialainen popdisco-duo Aeroplane kapeni Vito De Lucan sooloprojektiksi Stephen Fasanon hypättyä pois Aeroplanen kyydistä. De Luca on näin päässyt totaalisesti irti ja herran uhoama liitos, jossa Pink Floydin ja Giorgio Moroderin ”parhaimmat puolet” yhdistyvät, on kieltämättä vertaansa vailla oleva kokemus. Kuvitelkaa päässänne seitsenpäinen hirviö, joka mellastaa pitkin musiikin valtameriä, lisätkää mukaan pompöösi soundtrack, pari 80-luvun kokoelmaa ja miljoonan euron budjetti – nyt teidän pitäisikin jo nähdä suoraan De Lucan maailmaan.

We Can´t Fly on monia asioita, ja monet niistä ovat viehättäviä. Suurimmassa osassa kappaleista lauletaan, mutta seassa on myös muutama instrumentaali. Mahtipontinen The Point of No Return muistuttaa jostain 70-luvun italialaisesta draamasta, jossa kaikki kuolevat lopussa, kun taas Mountains of Moscow kuuluu selkeästi 80-luvun toimintaelokuvan lopputeksteihin – tai tuoreen matkailumainoksen taustalle. I Don´t Feel on puolestaan aito disco-pop-rock-raita, jossa kovasti Tina Turnerilta kuulostava Nicole Morier uhkuu ja puhkuu naisellista voimaa. Without Lies on täydellinen pop-helmi suoraan minalistien miehittämältä tanssisektorilta tähtenään lumoavan äänen omaava Sky Ferreira. Kuinka paljon Aeroplane tarjoaakaan niin kovin lyhyessä ajassa.

Mikään ei voisi olla kauempana tasapainoisesta kokonaisuudesta kuin We Can´t Fly, jonka kokoelmamaisuus on kuitenkin tavallaan jopa herttaista. Yrittäessään miellyttää kaikkia yhtä aikaa De Luca osuu useampaan otteeseen napakymppiin, ja vaikka suurin osa materiaalista on röyhkeästi kierrätettyä täytyy herralle nostaa hattua.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2011-01-03
Arvostelija : Mika Roth

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.