Mr. Peter Hayden – Faster Than Speed
Se on aina hyvä merkki, kun kuuntelijana toivoisi esiintyvän soivalla levyllä.
Satunnaisen ihmisen aivot eivät ole merkittävästi erikokoiset kuin ajatuksistaan ja ideoistaan tunnetuksi tulleen ihmisen, ja jokaista meistä ohjaa tarve ilmaista itseään. Ohjaavassa päässä ovat aivot, tekevässä kädet. Väliin ei tarvita tietokoneohjelmia, tulospalkkauksia tai markkinatutkimuksia: lopputulos voi olla pysäyttävän hyvin hoidettu puutarha, ryhdikäs nelikulmainen talo, yhteiskunnan tilaa määrittelevä kirja – tai sitten musiikkia, joka soi itsevarmasti, tunnustellen, kasvaen.
Kuuntelijana toivoisin myös esiintyväni Mr. Peter Haydenin debyyttipitkäsoitolla Faster Than Speed. Yhtye onnistuu välittämään tunnetilojaan äänitteen myötä hyvin, mutta ensikäden kokemus tällaisen musiikin soittamisesta on varmasti niin paljon voimakkaampi kuin pelkkä kuuntelu, ettei näitä kahta voi verrata.
Pakko kuitenkin pysytellä kaiuttimien tällä puolella. Monella tapaa Kankaanpäästä lähtöisin oleva Mr. Peter Hayden soittaa instrumentaalimusiikkiaan kaavalla, jonka voisi kuvainnollisesti piirtää tupakka-askin taakse. Kitara, basso ja rummut ovat keskiössä ja niistä haetaan kaikki tarvittavat äänet. Paikoin saksofoni ja syntetisaattori kutsutaan avuksi. Yksinkertainen lähestymistapa soitinkokoonpanon suhteen asettaa huomion sisällölle – ja se on aina hyvä ratkaisu.
Tyylillisesti viitteitä on post-rockin ja raskaamman instrumentaalirokin suuntaan. Yhtye ei luo niinkään uutta, vaan se onnistuu kuulostamaan täysin oman luomistarpeensa tulkilta.
Levy sisältää kaksi 33-minuuttista kappaletta, mutta sillä ei ole merkitystä. Musiikki toki alkaa jostain ja päättyykin, mutta sävellyksien vaihtelu siinä välissä ratkaisee. Kaaren piirtämisen musiikillaan yhtye hallitsee hyvin. Paikoin rummut ja lyömäsoittimet soivat hallitsevan lujasti, paikoin pitkä teema katkaistaan kitarariffillä, mistä moni doom-bändi olisi kateellinen. Pääosin musiikki kulkee jatkuvassa jännityksen tilassa, jota pienin elein joko kiristetään tai löystetään.
Näin tunnepohjaiselle musiikille arvosanan antaminen on kyseenalaista. Toisena päivänä, toisessa hetkessä tälläkin levyllä on puutteensa. Silti, Mr. Peter Hayden on tekemisissään ainutlaatuisen suvereeni puhtaasti ilmaisutapaakin arvioiden.
Kiitos tästä kokemuksesta.
Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2011-01-31
Arvostelija : Teemu Lampinen
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]