Levyarvostelut

Moloken – Our Astral Circle

Uumajan Moloken-kvartetti rymyää ensimmäisellä albumillaan nimensä mukaisella synkeämielisyydellä doomin, hardcoren ja progen välimaastossa. Yleisesti ottaen yhtyeen soundia voisi kuvailla hyvinkin ruotsalaistyyppiseksi, mikä vihjannee jotakin Breachiin ja Cult of Lunaan aikaisemmin tutustuneille. Hartaasti kypsytellyn perinnehenkinen, mutta silti oman näkökulman säilyttävä progressiivisuus, sekä tietyt tuotannolliset ja soitannolliset yksityiskohdat johdattavat kuitenkin ajatukset Ruotsista. Aikalaisista voisi mainita esimerkiksi kalifornialaisen Intronautin hengenheimolaiseksi, eikä vähintään Nicklas Bäckströmin vahvaksi kiintopisteeksi nousevan basson takia.

Vokaalien ollessa alan nyky-yhtyeille tyypillistä huutolaulun ja epämääräisesti kuolonmetalliin viittaavan örinän sekoitusta ja perusidea doomahtavista riffeistä yhdistettynä sävellyksellisesti kunnianhimoiseen polveilevuuteen puolestaan useaan kertaan kuultu, onkin virkistävää kun musiikista erottuu selkeä, omanlainen piirre. Vaikka Bäckströmin kireäsoundisen notkeasta raskaampaan pohjustukseen venyvä, monisävyinen bassonsoitto on huomiotaherättävän vaikuttavaa kuultavaa, se ei kuitenkaan keinuta kokonaisuutta liiaksi epätasapainoon.

Molokenin debyytti-EP We All Face the Dark Alone koostui yhdestä vartin mittaisesta eepoksesta, mutta nyt yhtye esittää asiansa kompaktimmin yhdeksässä eri jaksossa tinkimättä kuitenkaan kompleksisuudesta. Our Astral Circle on siinäkin mielessä monimutkainen levy, ettei se oikein missään vaiheessa, kliseitä viljellen, kolahda tai iske täysillä. Vaatii oman aikansa ennen kuin hieman puuduttavaan tasailmeiseen albumiin onnistuu sukeltamaan päätä syvemmälle. Se vyöryy suurella soundillisella vakuuttavuudella, mutta sävellyksellisesti vain perusvahvan anonyymien elementtien virtana eteenpäin. On sludgehtavan metallista jyrää, hiljaisempaa melodista tunnelmaa, rytmillisesti mutkittelevampia osioita. Kaikki on vähän liiankin paikallaan, eikä suurempia yllätyksiä ole. On kuitenkin hienoa että Moloken luottaa omaan nelihenkiseen, livesoitolle uskolliseen rocksoundiin eikä ole lähtenyt lisäilemään ”progressiivisessa hengessä” turhia studiokoristeluja soppaan.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2010-09-21
Arvostelija : Tom Sundberg

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.

Tämäkin sivusto käyttää "keksejä" ja siitä pitää EU-lakien mukaan kertoa myös käyttäjille. Käyttämällä sivustoa hyväksyt sen. Emme me niitä tietoja oikeastaan mihinkään käytä, mutta Googlen mainoksia niiden avulla kohdennetaan paremmin.