Lordi – Babez for Breakfast

Lordi on ollut aina yhtä täsmällinen levynjulkaisija. Levy toisensa jälkeen tulee julki melko tarkkaan kahden vuoden välein. Nyt on vuorossa viides kerta, eikä meno periaatteessa lannistumaan päin ole lähtenyt. Parin vuoden takainen Deadache oli perusvarmaa operointia perinteisen heavyn kentässä. Levy toimi alkuun kuin uutuuttaan uhkuva höyryjuna, mutta kestosuosikiksi siitä ei lopulta ollutkaan. Allekirjoittaneella edelleen vuoden 2002 debyyttilevy Get Heavy saa jalan hakkaamaan vimmatusti rytmissä saaden aikaan toistuvasti sen ”paras levy” -fiiliksen. Eipä Lordi ole koskaan täyttä floppia senkään jälkeen tehnyt, eikä tee sitä nytkään.

Babez for Breakfastia on ehditty ylistää Lordin jopa parhaaksi kiekoksi. Osittain se onkin täyttä totta, mutta levyllä on useampi peruskamaksi luokiteltava kappale, joista ei paljon kertomista irtoa. Löytyy myös toista ääripäätä ja Lordille tavaramerkiksi ominaisia äärimmäisen tarttuvia renkutuksia, joista mainittakoon intron jälkeen käyntiin potkaistava levyn nimikkoraita, joka tarttuu kuin purukumi hiuksiin. Singlenä etukäteen julkaistu This Is Heavy Metal puolestaan kuulostaa vähän tylsältä ja kliseitä toistavalta. Muutoinkin Lordi-materiaali alkaa toistaa itseään samalla tavalla kuin monet pitkän linjan orkesterit. Olisiko pieni tyylinmuutos suuntaan tai toiseen jo ajankohtainen…

Babez for Breakfast pelästyttää aluksi biisilistan pituudella. Tässähän on peräti 15 kipaletta, mutta yhteismittaa kertyy normaalin täyspitkän verran, hieman alle 50 minuuttia. Kolmen ensimmäisen biisin jälkeen siirappisin hittiputki katkeaa, eikä kolmantena kuultavaa The Rock Policea samaan vaarallisen tarttuvaan alkulevyn soppaan voida täysin sanoa kuuluvaksi, vaikka yritystä onkin. Biisin alusta tulee melkoisesti mieleen Motörheadin Killed by Deathin sävelet. Bändin esikuvat ovat pysyneet samoina Get Heavystä alkaen. Edelleen tulee mielleyhtymiä Acceptiin, W.A.S.P.:iin, Kissiin ja kumppaneihin, jotka ovat edelleen henkisesti läsnä Lordi-kappaleissa. Uutuutena tulee assosiaatio muun muassa Guns ‘n’ Rosesin Knockin´ On Heavens Dooriin rauhallisemmassa laulussa Call Off the Wedding.

Vaikka Babez for Breakfast onkin jälleen ainakin lähes yhtä vahva teos kuin aiemmat, joudun pudottamaan yhden pollukan pois loppuarvosanasta. Tämä siitä, koska tuntuu että Lordin pelimerkit alkavat käydä vähiin, eikä aiempien levyjen potentiaalista iskevyyttä saavuteta. Silti puhutaan edelleen samasta bändistä, joka suoriutuu kunnialla myös tämän levyn asettamasta tehtävästä. Ei ole mitään syytä hävetä, koska Babez for Breakfast on kuitenkin hyvä albumi.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2010-10-25
Arvostelija : Petri Klemetti

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.