Kaivo – Lyijynharmaa iltapäivä

Pakottivat kuuntelemaan Popedaa ja Yötä, Joutsenlaulun jälkeen aina teki mieli lyödä, toteaa Kumikameli Tuomittu juntiksi -kappaleellaan. Vaikka Lyijynharmaa iltapäivä on takuulla tehty terveemmistä lähtökohdista kuin yksikään lainauksessa mainittujen tuoreimmista albumeista, ei lopputulos vakuuta sen enempää.

Lyijynharmaa iltapäivä on albumi, jolla jo lähtökohdat ovat pielessä. Perhosia, kukkia ja enkelinsiipiä sisältävät sanoitukset latistuvat kliseekimpuiksi, eivätkä kappaleet oudosti ajoitettuine kitarasooloineen ota tuulta alleen. Kaivon iskelmärock kaipaisi kipeästi tuoretta näkökulmaa ja terävämpää sanoitus- ja sävellyskynää.

Yhtye on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Tämä korostuu erityisesti silloin, kun katseet kääntyvät solistiin. Timo Jokisen tulkinnasta huokuu – ehkä tervekin – epävarmuus omiin kykyihin, ja samalla menevät Kaivon viimeisetkin mahdollisuudet voittaa kuulija puolelleen. Musiikki on mitä jaloin harrastus, mutta arviomielessä Kaivosta paistaa amatöörimäisuus läpi juuri sillä huonolla tavalla.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2010-10-18
Arvostelija : Jukka Kastinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.