Julma puutarha – Musta kuu

Punk-rockin maailma on toden totta ihmeellinen ja sinne mahtuu mitä kummallisimpia ilmiöitä. Julma Puutarha debytoi pari vuotta sitten, tosin esikoislevy Kohtalon oikku ei jostain kohtalon oikusta johtuen saanut juuri aikaiseksi aaltoja kotimaisen musiikkimedian tummissa vesissä. On siis koittanut uuden yrityksen aika ja bändi lyö tiskiin kahdentoista rallin pituisen kakkoskiekon.

Nelikon punk rock on soundeiltaan rosoista ja rupista, lyriikat puivat puolestaan suomalaisen miehen ”välillä niin tuskaista elämää”. Mukana on tummiakin elementtejä, mutta vastapainoksi monissa biiseissä on havaittavissa hirtehistä huumoria jäänmustan pinnan alla. Kukkien laakso julistaa aseistakieltäytymisen viisautta, Olen hiljaa kertoo mielipiteettömästä massoihin piiloutumisesta ja Samaa rataa kiroaa niin ikään samankaltaisuuden kirousta. Vakavana orkesterina Julma puutarha on paikoin jopa synkkä, mutta nelikon kolikolla on toinenkin puoli. Kieli poskessa vetäisty Ilosanoma sekä totaalisesta viikon nollauksesta kertova Perjantai ovat riemukkaita julistuksia, joiden tekstit lähentelevät jopa Klamydian sfäärejä (eikä tämä siis ole mitään v**tuilua vaan ihan puhdas kehu).

Musta kuu on kauniisti sanottuna epätasainen joukko epätavallisia punk rock -biisejä, joita silti yhdistää jokin voima. Luultavasti orkesteri olisi live-tilanteessa silkkaa dynamiittia, jos se vain heittäisi keikkoja. Toivotaan, että keikattomuuteen tulee stoppi viimeistään tämän toisen pitkäsoiton myötä. Täydellistä musiikkia siihen hetkeen, kun raskas työviikko on takana ja astut kynnyksen yli uuteen elämään ja tartut viikonlopun virta-avaimeen.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2010-10-25
Arvostelija : Mika Roth

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.