Watain – Lawless Darkness

Watain on hankalan tehtävän edessä: ”Pelastaa black metal”. Ruotsin parasta black metal antia edustava ja ei ketään kumartava Watain jatkaa siitä mihin vuoden 2007 kiistelty mutta valtayleisöä kosiskeleva Sworn to the Dark jäi. Black metal syntyy uudestaan Lawless Darknessin myötä, on väittämä joka varmasti synnyttää pohdiskelua.

Watainin mystinen ura sisältää monumentaalisia BM-teoksia, vuoden 2000 Rabid Death’s Curse ja Casus Luciferi vuonna 2003 ovat teoksia, jotka ovat herättäneet monenlaisia tuntemuksia ja jäävät black metal -historian sivuille merkittävinä teoksina. Watain jatkaa uskomattomalla halulla, päättäväisyydellä ja intohimolla Lawless Darknessilla, joka asettaa yhtyeen sellaiselle huipulle, jossa harva ug-genren kohtalotoveri on seissyt.

Ei kompromissejä, ei paluuta. Watainin biisintekijä, laulaja ja hengellinen johtaja Erik Danielsson on omien sanojensa mukaan “koppava paskiainen”, joka harkitsee tarkkaan jokaisen sanan jonka suustaan päästää. Watain johtaa itse itseään, puhuu Watainia, pitää Watain paitoja ja toimittaa omaa mustaa riittiään tukholmalaisessa bunkkerissa, jossa keikkarekvisiittana toimivat mädät eläintenruhot, viina ja poltettavat substanssit hallitsevat ilmapiiriä. Erik ei piittaa moraalisista arvoista ja nauttii alkoholin ja huumeiden tuomasta vapaudesta. Kuitenkin Watainissa on kysymys rakkaudesta. Viha tulee seuraavana. Ei varmasti ole hankalaa arvata, että tämä bändi kanavoi vihansa kristinuskoa kohtaan ja seuraa saatanan opetuksia häikäilemättömästi.

“Watainin tulee olla mahtipontinen”, toteaa Erik Danielsson, ja Lawless Darkness on osoitus siitä. On vaikea kuvailla teosta muuten kuin, että se on black metal –eepos, joka peittoaa suurimman osan tähän päivään mennessä tehdyistä saavutuksista. Mestarillinen sävellyskynä tuo entistä syvemmät vedet koettavaksi, monimutkaisuutta ja tunnetta. Lawless Darkness on vieläkin parempaa tavaraa kuin kehuttu edeltäjänsä ja saa taatusti kriitikot ja muut nuottipoliisit polvilleen.

Jälleen kerran räjähtävä, kesyttämätön ja ankara Watain on onnistunut luomaan maagisen tasapainon pimeyden, kaaoksen ja kirkkaana palavan melodian välillä ja tämä luo hämmästyttävän valaistumisen. Black metalille jopa sopimattomasti “kauniin” elementein varustetun tekeleen lopettaa 14-minuuttinen järkäle Waters of Ain (jonka laulaja Erik Danielson haluaa soitettavaksi myös omissa hautajaisissaan), joka on kiehtova tekele ja jonka imu vie mukanaan pimeyden virtaan.

Watain on saapunut.

Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2010-08-23
Arvostelija : Markus Tukiala

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.