Altar of Plagues – White Tomb

Näin syksyn kynnyksellä pikku hiljaa kylmenevälle ihmisrodulle maistunee asiaankuuluva musisointi. Melankolia nostaa päätään ja auttaa puhdistautumaan kesällä kertyneestä yltiöhedonismista. Irlantilainen Altar of Plagues vyöryttää raakaa tunnelmaa kiireettömästi mutta vääjäämättömällä ankaruudella. Yhtyeen debyytin uudelleenjulkaisu sietääkin ottaa tarkkaan syyniin viimeistään nyt, jos haluaa jouduttaa pimeyden saattohoitoa.

White Tombin kaari on yhtä painostava kuin vaikuttavakin. Neljä sävellystä, joista lyhin yltää reilusti yli yhdeksän minuutin, antavat aikaa ajatella. Levyn ilmaisu on hallittua kaaosta, jota ei ole kesytetty tiukasti yhteen muotoon, vaan tyylilajit lomittuvat verkkaan vetäviksi pyörteiksi. Minimalistisiin melodioihin kiertyneen raa’an doomin ja blackmetalin yhteistyö kantaa pitkiä kaaria, joiden taitepisteissä viimeistään tajuaa sävellysten syvyyden. White Tomb on taidokas levy, jossa tunnelma, sovitukset ja tuotanto kantavat kaikki toisiaan.

Levyn neljä osaa kääriytyvät jokainen omaan tilaansa. Yksinäisyyden tunne muodostuu kuitenkin lohdulliseksi. White Tombin kehityksen seuraaminen yksin on rentouttavaa ja paljastavaa. Kuulija tuntee itsensä etuoikeutetuksi. Altar of Plaguesin painostavat vaikuttimet muovautuvat moniulotteiseen loppuratkaisuun, jonka edessä on vaikea olla muuta kuin tyytyväinen.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2010-10-04
Arvostelija : Kimmo A. Koskinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.