Chimaira – The Impossibility Of Reason

Vuosi sitten arvostelemani Pass Out Of Existence pyöri vielä kevään kolkutellessa ovia levylautasellani, mutta eipä aikaakaan, kun korviini kantautui tieto uudesta pitkäsoitosta. Ennakkoon netissä jaossa ollut Clensation lupasi hyvää tulevalta pitkäsoitolta, mutta en koskaan uskonut, että tämä olisi voinut olla näin hyvä.

Chimaira oli aiemmalla albumillaan eräänlainen Fear Factoryn äpärä pikkuveli, jota vanhempi kuopuksista, Spineshank, oli pienenä kiusannut. The Impossibility Of Reason potkaisee käyntiin jo aiemmin mainitulla kappaleella, mutta todellinen pedon luonne paljastuu vasta seuraavaksi soivan nimikkoraidan myötä. The Impossibility Of Reasonin lähtiessä soimaan totesin hieman liian aikaisin itsekseni, että nyt on taas kataja kapsahtanut omaan nilkkaan, koska mitään kovin erikoista ei kappale alkuminuuteillaan tarjoa vanhaan Chimairaan verrattuna.

Hetken aikaa ehdin jo pelätä, että Chimaira oli alkanut toistaa itseään, mutta vasta viimeisillä raidan minuuteilla se todellinen läpimurto tulee. Hienoinen tiluliluriffi ennen kappaleen päättävää Metallica-tyylistä sooloa sopii Chimairan muuten hyvin paljon koneistettuun tyyliin kuin naula päähän. Varsinkin vielä, kun bändin on onnistunut sekoittaa modernia metallisoundiaan hiukan kasarivivahteiseen vingutteluun. Joskus kitarat vinkuvat kuin erään Hammetin keppi konsanaan, toisaalta kunnianosoituksia suodaan myös Slayerin Kerry Kingille.

Vasta tämän kakkosraidan myötä levy tosissaan lähtee käyntiin. Mukaan mahtuu niin piano-introja kuin suoraviivaista, hieman jopa Panteraa muistuttavaa thrash-paahtoa, puolinopeita fiilistelyitä ja loistelias koko lätyn päättävä mammutti-instrumentaali, Implements Of Destruction, jonka päätyttyä kiekko on aloitettava uudestaan alusta vain todetakseen, että se äskeinen tunti mikä levyn kanssa vierähti, ei ollutkaan unta.

New wave of american heavy metal:iksi kutsuttu nu-metallin tappaja on kehittynyt edellisen levyn myötä aivan mielettömästi. Kappaleet ovat meneviä, niissä on keskenään sopivasti vaihtelua, ettei homma käy tylsäksi ja mikä tärkeintä, niistä löytää joka kuuntelukerralla uusia koukkuja, joka tekee The Impossibility Of Reasonista erään tämän vuoden parhaista metallijulkaisuista tähän mennessä, ellei jopa parhaan.

Jos piti aiemmasta levystä ja tuntee kylmiä väreitä Metallica ja Slayer mainittaessa, on tämä levy pakkohankinta. Uskallan ennustaa Chimairalle varsin valoisaa tulevaisuutta. Varsinkin nyt, kun termi ja tyyli nimeltään “nu-metal” on lähes kaikkialla julistettu kuolleeksi ilmiöksi. Lamb Of Godin, Mnemicin ja Superjoint Ritualin rinnalla Chimaira ei taatusti kalpene!

Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2003-08-19
Arvostelija : Henrik Himberg

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.