Jaakko Kangosjärvi – Ihmeellinen luonto (reissue)

Joskus kömpelyys, amatööriys ja kirpparihenkinen lo-fi saattavat ilahduttaa musiikissa, toisinaan taas eivät. Jaakko Kangosjärvi julkaisi vuonna 1981, herkässä 17-vuoden iässä, toistaiseksi ainoan pitkäsoittonsa, joka on syvä sukellus avantgarden matalaan päätyyn.

Ilman päällekkäisäänityksiä ikuistettu Ihmeellinen luonto on viidentoista kappaleen sekä neljän bonus-siivun kokoinen merihirviö, jota täytyy lähteä taltuttamaan ajalla ja vaivalla. Tavallisten bändisoittimien lisäksi äänitteellä kuullaan runsaasti mm. leikkipianoa, kirjoituskonetta sekä kumiankkaa, myös termi ”rytmisoittimet” tuntuu pitävän sisällään kaikkea polkupyörän kilikellosta eteenpäin. Itse sävellykset ovat pitkälti puhtaita pop-ralleja, jotka vain synnytetään epäperinteisin välinein. Lumisadetta ja Unikirja voisivat hyvinkin löytyä hieman toisin toteutettuina vaikka Absoluuttisen Nollapisteen alkupään kiekoilta, eikä edes alussa kuultava aivojensulattaja Tuuliko se siellä ole mikään mahdoton pala purtavaksi.

Ikävä kyllä yli puolet biiseistä on kuitenkin vähintäänkin puolittaista ajanhukkaa. Eihän näitä siivuja kai edes saisi ottaa todesta, mutta kyllä jokaiselta raidalta pitäisi löytyä ainakin jonkin sortin kantava idea. Eihän Monty Pythonkaan tainnut sentään ihan jokaista biisiraakilettaan mukaan kelpuuttaa. Ihmeellinen luonto lienee toiminut esimerkkinä muutamalle myöhempien aikojen poikkitaiteelliselle orkesterille, mutta kokonaisuutena albumi on enemmän raastava kuin huvittava. Artistin omin sanoin: ”pöytä notkuu muistoissani / usvan takaa nousee lohtu / iskus osui vyön alle / sisimpäni herkät virrat aukes”.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2010-05-17
Arvostelija : Mika Roth

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.