Embassy of Silence – Euphorialight

Kotimainen Embassy of Silence tarjoilee kuulijan koviin saatteen mukaan ”dramaattisen kaunista ja kieroa rock-metal -sekoittelua.” Yhtyeen Euphorialight-debyyttipitkäsoitto pitää sisällään juurikin sitä, mitä saatekirje lupaa. Musiikkityyliltään yhtye edustaa mahdollisimman hankalasti lokeroitavaa tunnelmametallia. Jos vertauksia on pakko harrastaa, niin kuvitelkaapa, miltä Anathema kuulostaisi Opethin progressiivisuudella ja Katatonian raskaudella sekä tummalla naislaululla kuorrutettua. Lopputulos on Embassy of Silence

Levyltä on hyvin hankala nostaa esiin yksittäistä suosikkibiisiä kappaleiden monikerroksisuuden vuoksi. Tämä on kriitikon kannalta hyvä asia, sillä levy ei todellakaan ala puuduttamaan kymmenienkään kuunteluiden jälkeen. Vähemmän musiikkia kuluttavalle Euphorialight on liian iso pala purtavaksi, eikä levy pyörähdä soittimessa kuin ehkä kerran tai kaksi. Levy saattaa siis alkuun tuntua luotaantyöntävältä, mutta kuuntelukertojen kasvaessa siitä oppii nauttimaan, kun sille antaa aikaa ja pureskelee albumia pienin palasin. Yhtään varsinaista hittipotentiaalia omaavaa biisiä levyltä ei löydy, mutta eipä tällaista musiikkia ole radiosoittoon tarkoitettukaan.

Avausraita Soul-Broken lienee levyn tarttuvin ja suoraviivaisin raita, jolloin allekirjoittanut kyseenalaistaa kyseisen raidan sijainnin levyn alussa vahvasti, sillä se antaa kuulijalle hieman väärän kuvan todellisuudesta. Suosittelen levyä kaikille naisvokaalein koristellun rockin ja metallin ystäville, mikäli ette pelkää progressiivisia vivahteita ja pystytte kuuntelemaan levyä siitäkin huolimatta, että albumi on jättänyt mielen kylmäksi muutamien ensikuunteluiden jälkeen.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2010-12-06
Arvostelija : Lauri Nieminen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.