Tuiran miliisi – Realismin kauneus

Saatekirjeen maininta, että Miliisiä ei kenties pitäisi edes luokitella punkiksi, pitää varmasti paikkaansa. Kuten sekin, että bändi on omien sanojensa mukaan “liian vaativa pala peruslaiskalle puristille”. Voipi olla.

Voipi myös olla niinkin, ettei kaikkea tyylillistä haparointia ja epäyhtenäisyyttä voi pistää kuulijan kontolle. Varianssia saa olla ja uudistua pitää, mutta Realismin kauneus on enemmän hämmentävä sotku sankarihevipelleilyä, kellaripunkrockkaahailua ja älykkösuomirockin kopioinnilta kuulostavaa kikkailua, jonka maailmaan kieltämättä on hankala päästä sisälle.

Yleiskuva on jonkinlainen lähiöbaarirock, joka häilyy jossain hevin, punkin ja iskelmän rajoilla. Ehkä sekin kertoo jotain, että levyn the cover on Elektroninen Xtaasi, kelpo versio sinänsä. Miliisi on yllättäen parhaimmillaan lungeimmillaan: esimerkiksi Lintupäästä voisi ottaa suuntia, jos haluaisi keskittyä johonkin, siis ihan vähänkin. Tosin en hetkeäkään usko, että Miliisi haluaisi. Silti: sen hevin joutaisi jättää vähemmälle. Siitäkin huolimatta, että vokalistina heiluu doom- ja powermetallimies Erkki Seppänen. Ja siitä huolimatta myös, ettei albumin epätasaisuus ole ensisijaisesti tyylillistä vaan biisienvälistä.

Pointsit kuitenkin lyriikoista, joissa on ajatusta (hyvää vieläpä), sekä erityisesti makeasta vedosta pistää realistista kauneutta kansiin.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2010-05-17
Arvostelija : Emilia Kukkala

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.