Eläin – Eläin

Eläimen musiikissa yhdistivät Beach Boys -melodiat, David Lynch -tunnelmat ja teräväkulmaiset kääntyilyt. Saatekirjeen ylisanoja on kuultu ennenkin, mutta Eläin ottaa kärkitilan haltuunsa ainakin hetkellisesti. Yhtye levyttää Juki Recordsille, jonka taustalta löytyy nimensä lyhentänyt Ukkosmaine. Tämä selittänee saatteen mahtipontisen sävyn. Mutta kun lopputulos lähentelee enemmän Blink 182:a kuin edellä mainittuja, on ristiriita melkoinen.

Eläimen debyytti on äänitetty muutamassa päivässä, ja tämä näkyy positiivisesti lopputuloksessa. Soitto rullaa vaivattomasti ja rosoa riittää. Kaikkein suoraviivaisimpia ratkaisuja kaihdetaan, ja hetkittäin yhtye lähestyy, ei Lynchiä, mutta joensuulaispohjaista Kostajia. Siinä missä Kostajien erikoisuudentavoittelu tuntuu luontevalta, vaikuttaa se Eläimen kohdalla päälle liimatulta.

Sanoitukset käsittelevät pääasiassa luokkaristiriitoja ja vieraantumista. Kaunis ajatus kuihtuu pian kasaan, kun lyriikat paljastuvat kansivihosta. Sanoittaja-laulaja-kitaristi Timo Torvinen pyrkii naiiviin ja päättömään ilmaisuun, ja onnistuukin siinä kiitettävästi. Kuulijalle Torvisen päänsisäisestä maailmasta välittyy kuitenkin valitettavan vähän. Kantaaottavuutta teksteiltä on turha penätä, olennaisen kun voi tiivistää kysymykseen: hauskaa vai ei?

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2010-03-29
Arvostelija : Jukka Kastinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.