Verne – Verne

Verne pistää kolmen biisin mittaisella demollaan arvioijan tiukan paikan eteen. Toisaalta bändin kimurantissa progeilussa on päivänselviä vaikutteita Absoluuttisen nollapisteen suunnalta. Mikä pahinta, vokaalit kuulostavat lähes suoraan Tommi Liimatan laulamilta. ”Plagioijat!”, huutaa piru olkapäälläni, mutta ei asia aivan noin yksinkertainen ole.

Avausbiisi Meidän piti tehdä taidetta on kieltämättä sukua absojen töille, mutta samalla se on pikkunätillä tavallaan myös suorastaan nerokas numero. Sähköistä rockia jatketaan akustisilla soittimilla ja tarinan kerronta on tarkkaa analyysiä ihmisistä sekä ihmisyydestä. Kaikki kaunis risteyttää folkahtavan pop-rock progen noisemaiseen kitarasäröön, joka ensin ärsyttää, mutta osoittautuu lopulta kappaleen olennaisimmaksi oivallukseksi. Melkein kuusiminuuttiseksi paisuva Toiset toisten huolia on ketjun selvästi heikoin lenkki, eikä progejärkäle pysty oikeuttamaan olemassaoloaan näin laadukkaassa seurassa.

Verneen kokeellinen pop-rock-proge-folk-noise-keitos on yhä raakilemaista, mutta pinnan alla kuplii jo lupaava kokonaisuus. Osa käytetyistä ratkaisuista on häiritsevän selvästi suoraan lainaamosta, mutta sieltähän jokainen orkesteri joutuu aloittamaan. Potentiaalia duossa on vaikka millä mitalla, joten jään innolla odottamaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2010-03-15
Arvostelija : Mika Roth

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.