ohGr – SunnyPsyOp
Skinny Puppyn Ogren sooloprojekti ohGr on saanut toisen albuminsa pihalle. Omiin korviini ensimmäisen levyn sävelet eivät ole kantautuneet, mutta ainakin SunnyPsyOp asettuu tarpeeksi etäälle äitibändin tuotoksista, jotta projektin olemassaolo on perusteltua.
Niin Skinny Puppy kuin muutkin isot industrial-nimet ovat selvästi havaittavissa ohGrin juurissa. Ne, mitkä kuitenkin tekevät SunnyPsyOpista elävän levyn, ovat vahvasti esillä olevat elektro-elementit. Junnaava industrial-ryminä on siirretty tietoisesti taustalle, eikä kokonaisuus ole niin vakavaotsaista menoa kuin mitä monet genren edustajat yleensä tekevät.
Levy lähtee käyntiin tyylikkäillä biiseillä HiLo, maJiK ja JaKO, joiden toimivan yksinkertaiset sävellykset tekevät oikeutta tarkkaan rakennetuille, omaperäisille konesoundeille. ”Tummaäänistä” vokalisointia on viljelty harkitun rajallisesti, ja elektronisempaa tyyliä on tuotu esille vokooderin oikeaoppisella käytöllä. Tyylikäs linja jatkuu näidenkin kappaleiden jälkeen, mutta ainakin muutamaa seuraavaa biisiä vaivaa lievä tasapaksuisuus.
Muutaman kappaleen mittaisen hillityn ja tasaisen biisikavalkaadin jälkeen kuulija saapuu levyn ehdottomaan huippukohtaan. DoG ja iOvNoW (kyllä, levyn kappaleiden nimet ovat todellakin tätä tasoa) ovat yhdistelmänä kuin kokonaisuus Nine Inch Nailsin Downward Spiralin lopusta. DoGin synkästä I’m feeling like a dog -hoennasta siirrytään kauniin sulavasti iOvNoW:n tyylikkääseen synabassoon, joka laajenee salakavalasti avaraan soundifiilistelyyn. Kappaleen lopussa irroitellaan vielä jazz-henkisellä bassosoololla, joka idean hölmöydestä huolimatta kuulostaa todella hyvältä.
Levyn loppuosa on laskeutumista kohti päätöstä, ja viimeiseksi kappaleeksi EnDai on erityisen tyylikäs ja toimiva valinta. Harvoinpa niin kutsuttu loppufiilistely kuulostaa näin hyvältä. Kaiken päätteeksi kuulija palkitaan vielä yhdellä ylimääräisellä biisillä, jota ei levyn takakannen biisilistasta löydy.
SunnyPsyOp on poikkeuksellisen tyylitietoinen levy. Mitäänsanomattomiakin kappaleita sisältävä kokonaisuus pysyy kasassa mahtavien kulminaatiopisteidensä ansiosta. Levyn aukenemiseen voi mennä aikaa, mutta kun se tapahtuu, genrerajoista piittaamaton kuulija saattaa helposti ihastua tähän tietyssä määrin kokeelliseen levyyn.
Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2003-09-20
Arvostelija : Kalle Heino
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]