Disease of the Nation – The Dawn of the Dead Age

Lappeenrantalainen Disease of the Nation ei päästänyt kriitikkoa helpolla parin vuoden takaisella Infected Human Being -äänitteellään. Uusi The Dawn of the Dead Age ei tee asiaa yhtään helpommaksi – oikeastaan juurikin päinvastoin. Tämä johtuu taas siitä, että bändi on kasvanut soitannollisesti entistäkin kovemmaksi ja löytänyt tyyliinsä uusia nyasseja. Yhtye kertookin saatteessaan myös, ettei se halua mitenkään genrerajoittua vaan tehdä omaan korvaan hyvää musiikkia. Ja juurikin näinhän se pitää mennä.

Disease of the Nation olisi helppoa niputtaa vaikkapa thrash metal -lokeron alle, mutta silloin metsään menee ryminällä. Bändi ammentaa äärimetalliinsa kaikuja monesta eri suunnasta. Herrojen musiikinkuuntelutaustoista löytyy monenlaista, mutta yhteiset nimittäjät ovat vanhassa rockmusiikissa, joka kuuluu Disease of the Nationin laulupuolella enemmän, soiton pääpaino on äärimmäisessä metallissa.

The Dawn of the Dead Agella kuullaan monien ainesosasten kirjo. Esimerkkinä kolmas kipale Success And Wealth, jossa rouhitaan täysillä black metal -elementtejä hipoen, mutta laulupuolella kuulostaa siltä kuin krapulassa laulettaisiin The House of the Rising Sunia, noin niin kuin suhteellisen etäältä haettuna. Tuota viskiraspikurkku- tai krapulatapaa on käytetty muissakin kappaleissa ja vaarallisen toimivasti tämä istuu mukaan.

Kuuden kappaleen levyn alkupäässä mennään turvallisesti tutuimmilla elementeillä, mutta mitä pitemmälle levy soi, sitä mutkikkaammaksi soitto taipuu. Viidennen raidan Inefficient alkaessa rumpu kumisee eksoottisen kutsuvasti ja luvassa voisi olla mitä tahansa muuta, mutta konekiväärit ladataankin ja ammutaan täyslaidallinen sarjatulta kohti kasvoja. Seuraavassa hetkessä juuri kun odottaa brutaalia karjuntaa, kuuluukin melodista laulua. Erittäin näppärää!

Disease of the Nation huokuu osaamista, se huokuu myös omaperäistä soittoa ja hyvin pitkäaikaistakin kuuntelua kestävää kappalemateriaalia. Lisäksi levy on tuotettu kovemmallekin bändeille töitä tehneiden jannujen seurassa. Miksauksesta vastasi Miitri Aaltonen ja masteroinnista Mika Jussila Finnvoxilta. Kyllä kelpaa. Toivottavasti seuraava äänite on jo albumi!

Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2010-03-08
Arvostelija : Petri Klemetti

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.