Liekehtivä sikiö – Pesismaila ja Ananas

Liekehtivä sikiö eli entinen Steen1 eli Seppo Lampela ei ole koskaan ollut mitenkään Suomen ykkösräppäreitä teknisesti. Sen sijaan hänen tyylinsä – ja suosionsa – avain on ollut vihaisuus ja toisaalta myös huumorintaju. Ehkä ajoittain myös poliittisuus – ei tosin välttämättä puoluepoliittisuus tai parlamentarismi, mutta kannanottaminen ja provosointi kuitenkin.

Pesismaila ja ananas on omien sanojensa mukaan Lampelan kaksiosainen ”jäähyväiset räpille” – uskoo ken tahtoo. Ensimmäinen osa Pesismaila on Steen1:ltä tuttua suomigangstaa, ja toinen osa Ananas taas nimensä mukaisesti jotain fruittariräppiä, klubi- ja syntikkahoppia – Stenkan omalla tyylillä toki. Vierailemassa on mystisiä nimimerkkejä kuten Detroit Makaveli, 66KES88, Massmurda-Pena, Kisumirri Nukke ja Timi Pleksit On. Biitit tarjoilee muun muassa Liukas Niklas, Koutsipiitit ja Fuck Joniveli.

Mielenkiintoisin vierailijoista on vahvaa osaa näyttelevä Michael J. Fux/Fix, paremmin tunnettu artistinimellä Pyhimys (muiden veikeiden nimimerkkien takaa löytyy ainakin Kesken, Pike ja vähemmän yllättävästi Timi Lexikon) Michael J. Fux määrää muun muassa levyn parhailla biiseillä Astetta parempi (klubiräppäri Asteen ivalaulu) ja Hoppichicksi. Erityisesti viime mainittu on, ei vähiten Pyhimyksen panoksen tähden erinomainen parodia autotunetettuine kertosäkeineen kaikkineen (tämä tietenkin Ananas-osiossa).

Vähän kuitenkin Pesismailasta ja ananaksesta paistaa läpi ne syyt miksi median monipersoona Lampelan kannattaisikin keksiä jo jotain muuta – tai eihän siinä, ihailtavan monipuolinen ottelija mies on ollutkin jo pitkään. Mutta tämä räppihommma… kuten todettua, Steen ei koskaan ollut mitenkään Suomen parhaita räppäreitä. Kulttuurin tuntemus laskettaneen Stenkalle plussaksi, samoin tietty vanhan koulun henki. Ja se intensiteetti, jopa raivo – mutta myös, ja ehkä erityisesti tällä levyllä, huumori. Mutta räplevynä Pesismailan ja ananaksen pitää pinnalla huomattavan sarkasmin määrän lisäksi lähinnä vierailijoiden panos (erityisesti Pyhimys, mutta myös Kesken albumin nimiraidalla) ja hyvät biitit – tosin nekin vain ajoittain, taso heittelee läpi levyn aivan liikaa. Toki myös promokuvista plussaa, erityisesti Jussi Lammen esiintyminen gangsterina saa hymyn huulille.

Vaan silti kaikesta tästä jää päällimmäisenä mieleen tunne, että tämä vitsi on aivan liian sisäänpäin kääntynyt ja ehkä jo vähän väljähtänytkin. Lampela on toki tehnyt isoa työtä näinä suomenkielisen räpin lapsenkenkävuosina, mutta nyt saattaisi olla aika tehdä jotain muuta – vaikka paljonhan mies on jo urallaan ehtinytkin. Räpin jälkeisistä urista mies voinee valita tv-isännöinnistä, politikoinnista, kirjoittamisesta, punkmusisoinnista, muusta musisoinnista, levy-yhtiöpomottelusta tai jostain ihan toisesta ammatista. Todennäköisesti miehestä tosin kuullaan joskus vielä räpinkin puolella, mutta nyt: onnea uusiin haasteisiin.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2009-12-07
Arvostelija : Perttu Kantonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.