Elis – God´s Silent, Devil´s Temptation

Pikkuvaltio Liechtensteinista ilosanomaansa levittävä Elis ei anna itsestään erityisen mairittelevaa kuvaa promolehdykän kuvauksen perusteella: sinfonista goottimetallia naisvokaalein ja elektronisin vivahtein. Näitähän on kuultu.

Levyn pyörähtäessä soittimeen mieli alkaa kuitenkin muuttua. Ensiksi korvaan pistää monelta muulta goottipumpulta puuttuva jykevyys. Nihkeät puolisärökitarat ja konerummut loistavat poissaolollaan, ja tilalla on raskaampaa soitantoa, mikä on pelkästään hyvä asia. Pakolliset piano-osuudet ovat tietysti mukana, mutta kaipa ne ovat hienoisesta tylsyydestään huolimatta oleellisia tälle genrelle.

Vokalisti Sabine Duenseria on pitkälti kiittäminen mielenkiinnon ylläpitämisestä. Nainen osaa oikeasti laulaa ja peittoaa useat, huomattavasti keskinkertaisemmat kilpailijansa vasemmalla äänijänteellä. Etenkin tuplabasarin käynnistyessä kappaleet tuovat paikoin mieleen Nightwishin, vaikka aivan yhtä mahtipontiseen esitykseen ei noustakaan.

Elis nousee toisella levyllään selvästi goottimetalliorkestereiden keskitasoa ylemmäs ja onnistuu välttämään joitain tyylilajin pahimmista sudenkuopista. Turha fiilistely on jätetty pois, ja lopun ilman kitaroita vedetty Abendlied kuulostaa oikeasti hienolta. Vaikka kokonaisuudesta tuntuukin vielä puuttuvan jotain, on God’s silence, Devil’s temptation alan harrastajille varmasti helmi lasirihkaman seassa.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2003-09-14
Arvostelija : Jere Salonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.