Levyarvostelut

Anna Abreu – Just a Pretty Face?

Eipä olisi Idolsia katsellessa ihan heti uskonut, että vuonna 2009 Anna Abreu on uskottava tanssipop-artisti, jonka ei tarvitse kumarrella kuvia edes ulkomaisten kilpasiskojensa seurassa. Viimeistään käsillä olevan kolmannen levyn myötä tosiasiat on kuitenkin pakko myöntää. Hienosta kehityksestä on kiittäminen paitsi Annan kypsää ääntä, myös popmusiikin niksit taitavaa tuottaja Rauli Eskolinia ja muuta taustatiimiä, jossa ovat vaikuttaneet mm. Idols-tuomari Patric Sarin ja DJ Street Kobra.

Just a Pretty Face? on tulvillaan hyvin sävellettyä ja taitavasti tuotettua poppia. Avausbiisi Music Everywhere käynnistyy vetävällä konejumpalla ja räjäyttää potin upealla kertosäkeellään, eikä montaa hutia mahdu joukkoon jatkossakaan. Tuottaja Eskolin on karsinut ilmaisusta R’n’B-vibaa ja lähtenyt suoraviivaiselle, muikeasti pörisevillä elektrosoundeilla pelaavalle linjalle. Vahva äänimaailma ja sävellyksellisen viisasten kiven löytyminen tekevät esimerkiksi biiseistä 7 Days, 7 Nights ja Capital C takuuvarmoja tanssilattian täyttäjiä. Viimemainitussa piisaa asennettakin sen verran, että stygen voisi esittää vaikka itse Madonna. Kivasti toimivat myös hieman itäeurooppalaiselta euroviisuhumpalta kuulostava Liquid sekä jenkkilän isojen starojen tyylistä idän mystiikkaa tavoitteleva Aural Exam.

On levylle eksynyt myös muutama heikompi biisi. Impatient on nätti perusslovari, mutta hukkuu helposti massaan. Ulkomaanavuin tuotetun Shinen kertosäe taas alkaa ottaa aivoon jo lyhyen kuuntelun jälkeen, eikä biisin ylensyönyt konerumpubiittikään oikein potki. Miksihän homma on niin vaikea saada toimimaan hitaammissa tempoissa? Levyn päättävä portugalinkielinen Do Avesso on kuitenkin virkistävä veto, vaikka leijaileva kertsi uhkaa siinäkin hieman levitä käsiin.

Anna Abreun tuorein pelaa poppinsa varman päälle. Yllätyksiä ei eteen tule, mutta loistobiisejä sitäkin enemmän. Tuotannollista turboruuvia olisi ehkä voinut vääntää hieman lisää, sillä nykyisellään elektrosoundit ovat maukkaita, mutta eivät vielä överiupeita. Sen sijaan propseja täytyy antaa sanoituksista, jotka ovat paikoin nokkelia, toisinaan jopa itseironisia. En tiedä kuinka suuri rooli Annalla on lopulta ollut niiden kynäilyssä, mutta ainakin Music Everywhere osuu naulan kantaan: ”Pop, pop and I don’t care / As long as I’m on the air.” Siitähän tässä ihanan tyhjäpäisessä musiikinlajissa juuri taitaa olla kyse.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2009-11-23
Arvostelija : Ilkka Kärrylä

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.

Tämäkin sivusto käyttää "keksejä" ja siitä pitää EU-lakien mukaan kertoa myös käyttäjille. Käyttämällä sivustoa hyväksyt sen. Emme me niitä tietoja oikeastaan mihinkään käytä, mutta Googlen mainoksia niiden avulla kohdennetaan paremmin.