Burgul Torkhain – The Adventures Of Burgul Torkhain
Suomen suvessa Tuska-festivaaleilla kansaa viihdyttänyt Burgul Torkhain tarjoilee debyyttialbumillaan varsin merkillistä meteliä. Jo 2001 ilmestynyt The Adventures of Burgul Torkhain vie kuulijan kolmen vartin matkalle progressiivisen deathin ihmeelliseen maailmaan. Ranskalaiskolmikko takoo levyllään säveliä, joita ei juuri aiemmin ole kuultu.
Kaikki alkaa puolen minuutin Manowarilta kalskahtavalla bassointrolla. Sitten mikään ei ole entisensä. Äärimmäisen tekninen death-runttaus, hitaat akustiset osat, letkeä bassottelu, Koivusaari-tyylinen örinä ja puhutut lauluosuudet seuraavat ja täydentävät toisiaan. Palaset eivät välillä tunnu olevan missään järjestyksessä, mutta silti musiikki onnistuu kuulostamaan loogiselta paketilta ensikuuntelusta lähtien. Temmonvaihtelut iskevät selkärankaan henkeä salpaavalla voimalla, ja varsinkin rumpali paukuttaa ajoittain hirmuisia kuvioita. Muitakaan soittajia ei voi epätarkkuudesta syyttää.
Progressiivinen death -käsite tuo yleensä mieleen Opethin, mutta ei Burgul Torkhainia oikein ruotsalaistenkaan leiriin voi liittää, sen verran omintakeista heidän musiikkinsa on. Esimerkistä käy vaikkapa päätösraita, jossa bändi sekoittaa mustaa- sekä kuolometallia kiivaaseen pianotyöskentelyyn ja hetkellisesti jopa europop-jumputukseen.
Jos bändin soittoa leimaa erilaisuus, niin se voidaan sanoa myös sanoituksista. Läpi koko levyn jatkuva juoni kertoo vaimonsa menettäneestä miehestä, joka päättää jättää kaiken taakseen. Mies nukahtaa bussiin ja joutuu seikkailuun, jonka edetessä hän joutuu mm. mekaanisten masokistien kaupunkiin, luostariin aivopestäväksi ja merenalaisten olentojen asuinsijoille.
Käsittämättömyydestään huolimatta konseptia seuraa sekalaisen mielenkiinnon vallassa, ja se tuntuu jollain lailla jopa ahdistavalta. Päähenkilö luulee aina olevansa turvallisessa paikassa, kun taas alkaa uusi pakomatka. Valitettavasti loppuratkaisu, jos sellaista on, jää varmaan suurimmalta osalta kuulijoista hämärän peittoon. Osa levyn viimeisestä kappaleesta kun on kirjoitettu kielellä, jota bändin jäsenetkään eivät suostu haastattelussa paljastamaan.
Burgul Torkhain tuo pitkästä aikaa levyhyllyyn jotain aidosti erilaista. Tavalliseen death-kolisteluun kyllästyneiden lienee syytä tarkastaa tämä.
Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2003-09-23
Arvostelija : Antti Kavonen
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]