Porcupine Tree – The Incident

CMX:n scifi-eepos Talvikuningas kohahdutti jo ennen julkaisuaan. Tuolloin ilmassa leijaili skeptismiä ja huolia Yrjänän katoamisesta omaan persereikäänsä. Albumin tullessa ulos, ihmiset sijoittivat sen luonnolliseksi jatkoksi yhtyeen diskografiaa ilman sen kummempia mutinoita. Omalla 55-minuuttisella magnum opuksellaan, The Incidentillä, Porcupine Tree koettaa järkälemäisen 14 osaan jaetun teoksen rakentamista.

Kuten Talvikuningas, The Incidentin osat toimisivat yhtä hyvin kappaleina normaalilla teemalevyllä. Yhtä suurta, koherenttia teosta tästä ei jää mieleen ja miten jäisikään, kappaleet eivät kummemmin vaikuta toisiinsa. En tiedä, josko jättimäisen eepoksen markkinointi on järkevämpi ratkaisu kuin normaalin teemalevyn, mutta sisällön kontrasti luvattuun on ristiriitaista.

Toki The Incident kertoo tarinaa. Levyn nimikko-osa luo tilannekuvan kohtalokkaasta onnettomuuspaikasta. Time Flies maalaa kuvan ajan ja elämän vääjäämättömyyden ymmärtävästä miehestä. Samanmoisesti, jokainen osa kertoo jonkinlaisesta elämää muuttavasta tapahtumasta. Steven Wilsonin (laulu, kitara) sanoitukset sopivat kiemuroineen ja kielikuvineen hyvin levyn kunnianhimoiseen teemaan. Yllättävän useasti ensimmäisestä persoonasta lauletut osat saavat helpot loppusoinnutkin kuulostamaan toimivilta.

Wilsonin ääni myötäilee osien vaihteluita asiaankuuluvasti. Kertojan ja tilanteen vaihtuessa muuttuu myös laulun tunneskaala ja tyyli. Sanoituksien ja laulun suhde elävöittääkin levyä huomattavasti. Valitettavasti Wilson tyytyy pariin otteeseen puhelaulamaan sanoituksiaan, kadottaen osan tehostaan. Tästä huolimatta The Incident kuuluu niihin harvoihin albumeihin, jotka pistävät selailemaan kansilehtistä sanoituksien tarkemman syynin vuoksi.

Sanoituksien ja laulun luomat tilannekuvat saavat komean taustan itse musiikista. Eri osien skaala heijastuu musiikkiin monimuotoisuutena. The Incident kokoaa yhtyeen uran eri tyylisuuntaukset yhteen – albumilla voi kuulla alkuaikojen progeilevaa elektronista soundia myöhempien julkaisujen metallivivahteiden ohessa. The Incidentin itse tuottanut Wilson tuo instrumentit esiin juuri oikealla tavalla, kuten häneltä voi jo odottaakin.

Hittibiisejä tältä opukselta ei kannata odottaa, mutta kuuntelukertojen kasvaessa tiettyjen osien kauneus pääsee oikeuksiinsa. Esimerkiksi levyn päättävä I Drive the Hearse lukeutuu ehdottomasti Porcupine Treen parhaimmistoon. Albumin mukana julkaistu extra-CD neljän kappaleensa kanssa on myöskin positiivinen yllätys. The Incidentin ulkopuolelle jääneet kappaleet eivät ole mitään B-puolia vaan täysveristä Porcupine Treetä.

The Incidentistä ei ole helppo muodostaa kokonaisvaltaista mielipidettä. Albumia pitää sulatella ja tarkastella sen sisäistämiseksi. Päivän päätteeksi, oli se sitten kymmenen tai sadan kuuntelukerran jälkeen, The Incident kuitenkin palkitsee kuuntelijansa.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2009-10-12
Arvostelija : Juuso Koistinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.