Halla – Alavilla mailla

Valkeakoskella alkunsa vuonna 2002 saanut Halla on edennyt urallaan itselle merkityksellisen paalun kohdalle. Bändi julkaisi ihkaensimmäisen täyspitkän levynsä loppuvuodesta omakustanteena. Yhtyeen suurimpiin haaveisiin kuuluu saada potentiaalinen yhteistyökumppani, joka ottaisi vastuuta bändin tekemisistään. Sama tavoite lienee miltei jokaisella bändillä, ja tässä tapauksessakin materiaali on melkoisen tasapaksua. Tavoite jääkin helposti haaveasteelle, jos musiikilliset näytöt eivät yllä sinne minne pitäisi.

Ei Hallaa nyt huonoksi yhtyeeksikään voi sanoa, mutta levyllä on yhdeksän melodista rokahtavaa ja popahtavaa biisiä, jotka eivät hirmuisesti erotu toisistaan. Koukkua ja kivoja kertosäkeitä voisi toivoa enemmän. Kuitenkin puhutaan suomenkielisestä naislaululla sävytetystä rockmusiikista, jossa yleensä vaaditaan tiettyä potkua, jotta hommasta tulee arvostettua ja kappaleista haluttuja. Hallalla näitä ei ole, vaan tilalla on periaatteessa taitoa soittaa hyvin, mutta biisintekotaidossa olisi toivomisen varaa paljonkin.

Kokonaisuus jättää melkoisen viluisen olon. Yksikään levyn biisi ei saa oikein minkäänlaista liikehdintää aikaiseksi ja esiin nousee lopulta kysymys, oliko sittenkään vielä ajankohtaista nauhoittaa levyllistä kappaleita, joista on vaikea pitää?

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2010-01-11
Arvostelija : Petri Klemetti

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.