Petteri Sariola – Phases

Ollappa syntynyt Sariolan musiikkisukuun, tuohon fiinien muusikkojen katraaseen. Suvun nuorin maineenniittäjä Petterikin on hiljalleen valloittamassa Suomen pop-karttaa. Ovea raotti jo viime vuoden mainio debyyttialbumi Silence. Perusidea albumilla oli simppeli: mies ja akustinen kitara. Kiinnostavaksi tämän klassisen perusasetelman teki tietysti Petterin intensiivinen slam-soittotyyli, jossa soittaja imitoi perkussioita normaalin soiton lomassa kitaraa koputtelemalla.

Phasesilla kyse on edelleenkin miehestä ja kitarasta. Kappaleita on kuitenkin työstetty uuteen suuntaan säröisen sähkökitaran vallatessa levytilaa. Laulukin on siirtynyt keskeisempään asemaan instrumentaalikappaleiden jäädessä vähemmistöön. Petteri on tällä kertaa keskittynyt lauluntekoon taidokkuuteensa alleviivauksen sijaan ja hyvä näin; toisella levyllä slamin uutuudenviehätys jo rapisee, joten tilalle on tuotava jotain muuta.

Levyn aloittava Distorted Love todistaa heti, että muutos kannatti. Kappale on pirullisen hyvä tanssittavan rytminsä kanssa. Vaihde kääntyy hetkeksi pienemmälle The Releasen ollessa klassista kitaransoittoa mukaileva kaunis tunnelmapala. Loppulevy jatkaa yhtä laadukkaalla linjalla mittansa läpi paria poikkeusta lukuunottamatta.

Normaaleilla bändi-instrumenteilla yllättävät Odysseus ja Sleep and Smile ovat hieman mitäänsanomattomia. Varsinkaan Odysseus ei oikein etene mihinkään. ’84 kuitenkin todistaa, että Petteri pystyy luomaan toimivia kappaleita myös kokonaisen yhtyeen voimavaroin. Dough Wimbishin (mm, Rolling Stones) slap-bassoa vähättelemättä ’84:n suola on yllättävän hienot laulumelodiat.

Petterin laulu on kehittynyt yleisestikin ensilevystä. Heikot tekstit eivät kuitenkaan tue laulun kehitystä. Kappaleet kertovat varsin mitäänsanomattomasti ihmissuhteista ja kesäpäivien muistelemisesta. Albumin sanoituspuoli ei yksinkertaisesti ole musiikillisen puolen edellyttämällä tasolla.

Sanoitusten heikkoudesta huolimatta Phases on vakaa askel kohti suurempaa mainetta. Näin taitavan taitavan kitaristin ja lauluntekijän soisikin nousevan kertokäyttöpopin vierelle listasijoille. Jos tämä levy ei tuohon vielä kykene, on se ensi levyn kohdalla jo väistämätöntä.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2009-10-12
Arvostelija : Juuso Koistinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.