Incubus – Monuments and Melodies

Pitkän ja kiemuraisen musiikillisen polun kulkenut Incubus julkaisee ensimmäisen kokoelmalevynsä 14 vuotta ja viisi levyä debyyttialbumin jälkeen. Nyt käsillä on tupla-cd, jolta myös nykytavan mukaisesti löytyy pari uutta sinkkujulkaisua sekä yllättävänkin runsaasti albumien ulkopuolista biisimateriaalia.

Ensimmäinen levy, Monuments, sisältää bändin suurimmat hitit – eli neljän viimeisimmän LP:n sinkkulohkaisut. Incubuksen matkahan on sikäli ollut erikoinen, että pitkiä rastoja sportannut laulaja Brandon Boyd ja bändinsä aloittivat aikamoisella hippiprogella siirtyen levy levyltä lähemmäs mainstreamia, vuoden 2001 Morning View’n ollessa jo lähes sietämättömän kepeää ja täysin vailla tarttumapintaa. Suomessa bändi huomioitiin suuremmin oikeastaan kolmoslevyn Make Yourselfin Driven noustua soittolistoille yllättäen yli vuosi albumin julkaisun jälkeen. Sittemmin Incubusta on radiostakin kuullut enemmänkin, vaikka tuolloin bändin tuotannon huippu oli ehkä jo ohitettu.

No, toki bändi teki taiteellisesti hienon paluun vuoden 2006 Light Grenadesilla, jonka myötä Incubus nähtiin myös ensi kertaa Suomessa, tosin pienellä viiveellä, kesällä 2008. Ja nyt on siis ilmeisesti välitilinpäätöksen aika.

Monumentsin ensimmäinen raita, uusi Black Heart Inertia ei herätä mitään sen suurempaa hihkuntaa. Sitä seuraa kavalkadi sinkkuja ja/eli radiohittejä, ja lopuksi vielä kajautetaan ilmoille toinen uusi laulu Midnight Swim. Levyllä on siis vain Make Yourselfin, Morning View’n, A Crow Left of the Murderin (2004) ja Light Grenadesin sinkkubiisit – debyytti Fungus Amongus (1995), suuntaa näyttänyt Enjoy Incubus (1997) ja klassikko S.C.I.E.N.C.E. (1997) on jätetty vallan vaille huomiota. Kyse on siis ikään kuin listabändiuran aikaisesta kokoelmasta.

Kakkoslevy Melodies sisältää sitten niitä niin kutsuttuja rariteetteja – ja se onkin melko mielenkiintoinen läjä biisejä, ainakin noin etukäteen. Yhdeksän kappaletta lätyn yhdestätoista laulusta on levynkansissa merkattu ennenjulkaisemattomiksi – mikä itse asiassa tarkemmin tarkasteltuna, kumma kyllä, ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Muutama laulu voi olla ennenjulkaisematon, mutta suurin osa on b-puolia ja soundtrack-kamaa. Lisäksi mukana on akustinen (loungahtava) versio Certain Shade of Greenistä ja Prince-cover Let’s Go Crazy.

Kuuntelussa käy toki ilmi, että sille on syynsä miksi nuo “ennen julkaisemattomat” eivät ole albumeille päätyneet vaan jääneet ns. b-puoli- ja “Japani-versio”-spessuiksi. Voisi sanoa, että tuottaja (yleensä erinomainen Scott Litt) on tehnyt hommansa, sen verran laiskanpulskeita lauluja noista suurin osa on. Toki ne ovat ihan mielenkiintoisia näin tarjoiltuna ihan vain kuriositeettiarvonsa tähden. Erityisesti nimensä kokoelmalle lainannut laulu on puuduttavan laimea ja kaikin puolin laiska jäähdyttelyjatsailu.

Bändin ja sen uran merkittävyys puoltaa tätä lähinnä sisältömääräisesti merkittävää julkaisua. (Fyysisen tupla-cd-paketin mukana tulee vielä koodilipuke bittimerikartan pisteeseen nimeltä The Vault, josta löytyy pöyristyttävä määrä Incubus-materiaalia biisien, videoiden ja valokuvien muodossa. Tosidiggareille). Monuments and Melodies -kokoelmaa painaa kylläkin se, että alternativesuuruuden uran alun metsähippikausi näyttää kokonaan unohdetun ja kuopatun.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2009-07-25
Arvostelija : Perttu Kantonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.