Röyksopp – Junior
Norjalainen elektropop-duo Röyksopp yllättää jo heti uusimman albuminsa kansikuvalla. Röyksoppin muodostavat Torbjørn Brundtland ja Svein Berge poseeraavat kannessa 80-luvun malliin tyylitellyssä ympäristössä syntikoidensa kera. Röyksoppia harvoin ajattelee yhtyeenä, joten esittäjien pärstävärkkien näkeminen vähintäänkin häkellyttää. Kansilehden takaa löytyvä CD jatkaa häkellyttävällä linjalla, vaikkakin kansilehden suoma yllätys jää musiikillisia yllätyksiä isommaksi.
Albumin aloittava sinkkuraita Happy Up Here on hyvin tyypillistä Röyksoppia. Epäilyttävän paljon debyyttialbumi Melody A.M:n Eple -hittiä muistuttava kappale toimii perinteiseen tapaan efektien temmeltäessä groovaavan bassolinjan päällä miellyttävän laulun suoltaessa ulos mieleenpinttyviä lausahduksia. Kappale avaa hienosti oven albumin muille raidoille, jotka kääntävät kelkkansa kuitenkin eplemäisyydestä lähemmäs disco-vaikutteita.
Vierailevista vokalisteitaan tuttu Röyksopp on tuonut takaisin jo edeltävillä albumeilla laulaneet Anneli Dreckerin (Bel Canto) ja Karin Dreijer Anderssonin (The Knife, Fever Ray) kun taas uusina tuttavuuksina levyltä löytyvät ruotsin pop-prinsessa Robyn ja indie-laulajatar Lykke Li. Näistä parhaiten pirtaan istuu Karin Dreijer Andersson, jonka laulamat This Must Be It ja Tricky Tricky nousevat levyn parhaimmiksi kappaleiksi. Karinin erikoinen aksentti ja iskevä ääni muokkaa Röyksoppin kappaleita entistä jäljittelemättömämpään suuntaan. Jokainen laulaja toimii omissa kappaleissaan hyvin – jopa Robyn.
Vierailevien artistien määrä näyttäisi olevan kääntäen verrannollinen instrumentaalikappaleiden määrään verrattuna. Röyksoppille niin tyypilliset instrumentaalit ovat typistyneet tasan kahteen levyä rytmittävään kappaleeseen. Röyksopp Forever ja Silver Cruiser eivät aivan istu paikoilleen nopeatempoisen synapopin väliin, vaikka kappaleet kelpo teoksia ovatkin. Levy olisi voinut toimia paremmin ilman välipätkiksi jääviä instrumentaaleja.
Röyksoppia voisi kehua jo discovaikutteiden tuomisesta tähän päivään ilman kaikkea sitä ällöttävää mitä 1970-80-lukujen vaihteesta voisi mukaan myöskin tarttua. Röyksoppia kuitenkin pitää kehua siitä, että he ovat luoneet pirteän elektropop-levyn, joka osaa olla järkyttävän tanssittavaa materiaalia kuin myös tarpeeksi syvää kuulokkeilla fiilistelemistä varten. Levyn kappaleet saattavat löytää vielä paremmin paikkansa loppuvuodesta kunhan Röyksopp saa julkaistua Seniorin, Juniorin rauhallisemman isoveljen.
Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2009-06-15
Arvostelija : Juuso Koistinen
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.