Curse Of The Golden Vampire – Mass Destruction

Tämä lienee LMSN:n ensimmäinen todellinen noisearvio. Kyse ei kuitenkaan ole puhtaasta elektronoisesta japanilaisten tyyliin, vaan tämä melu pohjaa huutoon, rumpukoneeseen ja sähkökitaraan.

Curse of the Golden Vampiren muodostavat kaksi äänitehtailijaa, J.K. Flesh ja K-Mart. Jos sanon että näiden kryptisten nimikkeiden taakse kätkeytyvät Justin K. Broadrick ja Kevin Martin syttyy varmasti monien mielissä se kuvainnollinen pieni lamppu. Vaikka parivaljakko on tehnyt aikaisemmin työtä yhdessä Techno Animal –nimellä, menevät tunnetuimmat kytkökset herra Broadrickin piikkiin. Mieshän oli paitsi edesmenneen industrialsuuruden, Godfleshin pomo, myös alkuperäisessä Napalm Death –kokoonpanossa mukana.

Mike Pattonin Ipecac-levymerkillä julkaistu Mass Destruction on totaalista ääniterroria alusta loppuun. Lyhyissä väkivallanpurkauksissa sekoittuvat Napalm Death ja Atari Teenage Riot, mutta meininki on monin kerroin kaoottisempaa ja sairaampaa. Kansikuvitus ja kappalenimet kuten United Snakes of America ja The Myth of Democracy viittaavat poliittiseen alavireeseen, mikä onkin ainoa punainen lanka melskeen keskellä. Kakofonisesta vokaalipuolesta erottaa välillä Only the weak survive! (Vermin) -tyylisiä iskulauseita, mutta muuten lyriikoista on vaikea mennä sanomaan mitään. Pääidea tulee kuitenkin selväksi. Tarkoitus on ilmentää nykymaailman kaoottista tilaa.

Mass Destructionin säälimättömästi päällehyökkäävä, nopeatempoinen säröhelvetti jakautuu viiteentoista raitaan, joista muutamat jopa erottuvat yksilöinä, ja joissakin on jopa selkeä rakenne. Esim. State Rape lähentelee suoraviivaisuudessaan perinteisempää industrial metallia. Vaikka kappaleita on helpompi kuunnella kuin vaikkapa Merzbowin rytmitöntä instrumentaalinoisea, on turha odottaa täysin tuskatonta kuuntelukokemusta. Levy avautuu kaikessa ristiriitaisuudessaan, tai sitten ei ollenkaan.

Curse of the Golden Vampire edustaa tämän toisen albuminsa perusteella fuusionoisen huippua. Se on kaikessa äärimmäisyydessään ja atonaalisuudessaan hyvin tehtyä musiikkia, jota kestää kuunnella enemmänkin kuin sen pari raitaa. Mass Destructionia on helppo suositella niille vinksahtaneille sieluille, jotka pitävät sietokyvyn rajoilla liikkuvasta metelistä. Toisaalta, industrial- ja death metal fanien kannattaa myös antaa tälle mahdollisuus, sillä kyseessä on todella tiukka ja brutaali pakkaus.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2003-08-11
Arvostelija : Tom Sundberg

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.