Silvercold – Mourning Cloak

Rautalampilainen Silvercold vaikuttaa ammattitaitoiselta orkesterilta. Sovitustyö ja soundipolitiikka toimii, soitto kulkee ja levyn kansitaide on hienoa katseltavaa. Yhtyeen nimikin on harmoniassa musiikin kanssa, mikä ei nykypäivänä ole mikään itsestäänselvyys. Päällisin puolin Mourning Cloak on viileän elegantti kokonaisuus, mutta jokin siinä kyllä mättää. Ja se jokin on itse sisältö. Tämä EP on pyörinyt jo kymmenisen kertaa levysoittimessa, ja joka kerta siitä jää jotenkin tyhjä olo.

Silvercoldin melankolissävytteinen alt.rock ei vain iske, vaikka sellainen musiikki nimenomaan on meikäläisen mieleen. Paikoin liikutaan samoissa tunnelmissa kuin Katatonia ja The Cure, ja paikoin pistetään mukaan popimpaa, Foo Fighters -tyylistä kuviota. Bändi on onnistuneesti välttänyt pahimmat kliseet, mutta kertosäkeet ovat jotenkin ponnettomia ja mitäänsanomattomia. Samuel Sjömanin laulu on hyvin tunteikasta, ja juuri oikealla tavalla ruikuttava, eli niin ettei se ärsytä kuulijaa. Hyvä äänenkäyttö ja efektit peittävät ovelasti sen seikan, ettei sanottavaa oikein tunnu löytyvän. Kaunis tunnelmallisuus on sinänsä plussaa, mutta ilman koossapitävää ideaa se on pelkkää koristelua.

Ossi Hytösen tyylikästä kitarointia pitää kehua, se tuo musiikkiin kiinnostavuutta ja särmää. Herran työskentely The Rapturessa on erityisen nautittavaa kuunneltavaa. Tuo hieman reippaampi kakkosraita on EP:n kolmesta biisistä muutenkin se paras.

Yleisesti ottaen Silvercold vaikuttaa lupaavalta bändiltä, mutta sävellykselliset ratkaisut tuntuvat puolivillaisilta. Tällaisen musiikin tulisi koskettaa, vietellä, ja viedä mukaansa. Sitä se ei valitettavasti tee.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2003-08-21
Arvostelija : Tom Sundberg

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.