Silentivm – Sufferion – Hamartia Of Prudence

Teatraalista melometallia soittava Silentium on päättänyt kolmannella levyllään kokeilla jotain uutta: varsinaisten musiikkikappaleiden välissä kuullaan 1700-luvun loppuun sijoittuvaa tragedista ääninäytelmää, jossa rakkaus ja pahuus taistelevat päähenkilöparan sielusta. Välillä runoillaan, sitten taas soitetaan. Mielenkiintoinen ajatus, mutta entäpä itse toteutus?

Levyn kahdeksan musiikkikappaletta rullaavat sujuvasti eteenpäin. Mahtipontisia kitaravalleja siivitetään naiskuoroilla ja jousisoittimilla, ja meno on tuotantoa myöten varsin eeppistä. Kappalerakenteet ja sävellykset tuovat mieleen ruotsalaisen Therionin, ja goottivaikutteita on käytetty tyylikkäästi hyväksi. Soundit ovat kirkkaat ja raskaat, vaihteluakin on sopivasti, eikä biiseistä juuri valittamisen aihetta löydy.

Mielipiteidenjakajaksi muodostunee Sufferionin kantava ajatus näytelmästä. Kuten melkein aina suomalaisten venytellessä äänijänteitään englanniksi, on tälläkin kertaa todettava, että lausumiseen olisi voinut panostaa enemmän. Pääosan esittäjä suoriutuu yllättävän hyvin roolistaan luoden melko uskottavan kuvan vesillä seilaavasta puoliverisestä espanjalaisesta, mutta muutama muun hahmon shakespearemainen kielenkäyttö ei tunnu taittuvan kovin luontevasti. Tämä tietysti syö näytelmän uskottavuutta.

Muutaman kerran kuuntelun jälkeen tarina alkaa olla jo varsin pureskeltua kauraa, eikä se enää jaksa innostaa. Itse asiaan, eli musiikkiin päästäkseen täytyy siis naputella kappaleita eteenpäin vähän väliä, mikä alkaa pidemmän päälle rasittaa. Sävellykset, niin näytelmän taustalla kuin varsinaisissa biiseissäkin ovat kuitenkin sen verran taidokkaita, ettei levylle huonoja pisteitä kehtaa antaa missään nimessä.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2003-10-04
Arvostelija : Jere Salonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.