Delay Trees – Soft Construction
Aika ajoin ilmestyy levyjä – odotettua tai yllättäen – jotka ensikuulemalta jo osoittautuvat suuresti merkityksellisiksi. Näiltä levyiltä kuuluva musiikki saa pysähtymään, se saa muistelemaan ja ennen kaikkea se saa tuntemaan. Nämä levyt tuntuvat aluksi niin tärkeiltä, että se saa sinut keskeyttämään läheisen ihmisen puheen kesken lauseen ja sanomaan: ”Kuuntele. Voiko olla näin hyvää?”
Helsinkiläis-hämeenlinnalaisen Delay Trees -yhtyeen puolituntinen Soft Construction EP on tällainen julkaisu. Yksinkertaisimmillaan yhtyeen musiikkia voisi kuvailla kitaravetoiseksi pop-rockiksi – mutta vain yksinkertaisimmillaan. Tässä on uutta aaltoa, tässä on 1960-lukua, tässä on post-rockia ja 2000-luvun marginaalisuosikkeja, joiden nimien mainitseminen vain johtaisi harhaan. Mikä levyn seitsemässä kappaleessa minua eniten viehättää on musiikin lakoninen alakuloisuus, mikä ei kuitenkaan peitä kaikessa kuuluvaa ja näkyvää elämänmyönteisyyttä. Ennen kaikkea Delay Trees kuulostaa aidolta.
Delay Trees onnistuu kauttaaltaan loistavasti. Kappaleissa on kantavat melodiat, ne on soitettu ja tuotettu värikkäästi ja materiaalin vaihtelu tuo melkein albumin mittaiselle julkaisulle hienosti liikkuvuutta. Ensimmäinen kappale Desert Island Song käy suoraan ihon alle, ja tuo samalla selväksi sanoituksien kantavan teeman eli ihmisen ikävään toisen luo. Kappale soi raskastempoisena ja synkkäsävyisenä. Seuraava About Brothers soi jo reippaampana, mutta teema jatkuu raskaana. ”You’ve started a family, a home and I don’t feel I’m welcome there” on kuultuna ja luettuna auki repivää. Vielä kun kansivihkosen sivulla on kuva viidestä rintojaan röyhentelevästä nuoresta kaverista pitää olla melko kolkko, ettei kappaleeseen asetettua latausta tuntisi. Sanoitukset ja kansien suunnittelu ovat uhrautuvia ja ne onnistuneesti tukevat toisiaan ja musiikkia.
Kappaleista ainoastaan omalla tavallaan kaunis, mutta turhan suoraviivaisesti eteenpäin keinuva Coral Wind jää hieman seuransa varjoon, etenkin kun levyllä sen molemmin puolin on voimakkaat biisit Moving ja Tarantula/ Holding on. Viimeisenä kuultava instrumentaalikappale Resurrection of Sonic Blue tuo vahvasti esille bändin kykyä maalata sävykästä kaarta pelkin soittiminkin. Pidemmille julkaisulle toivoisi enemmän juuri tällaista ilmavuutta, joissa yhtye rikkoisi kappaleillaan myös viiden minuutin rajan.
Soft Construction EP on alkuvuoden kohokohta. Levyllä soittaa tyylitietoinen ja osaava yhtye, joka heittäytymiskyvyllään saa kuulijan puolelleen.
Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2009-04-28
Arvostelija : Teemu Lampinen
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]