Soulcage – Soul for Sale

Pääkaupunkiseudulla vaikuttava Soulcage tulee nurkan takaa kovaa suoraan eteen. Bändi soittaa tiukasti ja taitavasti. Kyseessä on jo yhtyeen toinen täyspitkälevy. Hyvinkin progepitoinen debyytti Dead Water Diary näki päivänvalon vuonna 2006, mutta meni allekirjoittaneelta täysin huomaamatta ohi. Nyt on uuden näytön paikka. Progeilu on jäänyt taakse ja tilalle on otettu tyypillisempi rock-ilmaisu.

Soulcage on kuin 80-luvun soundimaailmalla varustettu stadionrockia soittava ryhmittymä, jonka musiikista löytyy myös pieninä annoksina metallisia särökitaroita ja (ääri)puhdasta laulua. Musiikillisina verrokkeina voisi mainita osittain etäisesti vaikkapa vanhemman Depeche Moden, Suburban Triben sekä Charonin. Ongelmaksi muodostuu nopeasti kuitenkin musiikin värittömyys, hajuttomuus ja mauttomuus, eli tulee hyvinkin kotoisa turvallinen tuntu ilman suurempaa kiinnityspintaa tai vaaran tunnetta, joka tietenkin potentiaalisessa rockmusiikissa kuuluu asiaan.

Täysin tunteita herättämätön bändi ei kuitenkaan suinkaan ole, sillä sen konsepti herättää suurta mielenkiintoa ja ennen kaikkea tätä on ihan mukava kuunnellakin. Levyn kohokohdat painottuvat avaavan Flaming Flowers (Send in the Clowns):n lisäksi loppupäähän. Singlenäkin julkaistu You Get So Alone ja pelin päättävä MIA ovat taattua tarttuvaa tavaraa hittitietoisuutta unohtamatta, levyn muun tavaran ollessa enemmän tai vähemmän joutokäyntiä.

Soulcagella on kaikki mahdollisuudet suurempaankin suosioon, mutta oletan, ettei se ole vielä täysin ajankohtaista.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2009-04-03
Arvostelija : Petri Klemetti

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.