Ozric Tentacles – The Yumyum Tree

Ozric Tentacles on vaikea tapaus. Bändi on tehnyt omaa juttuaan jo 25 vuotta, ja julkaisutahti on ollut kautta linjan vähintäänkin ahkera. Psykedeelis-progressiivinen ote on ollut mukana alusta lähtien, viekkaimmat saattaisivat lausua bändin tehneen saman levyn yli kaksikymmentä kertaa. Vaihtelua on todellakin turha odottaa, mutta tässä – ja vain tässä – mielessä bändi muistuttaakin Kotiteollisuutta. Kaava on hyvä, eikä bändiä toden teolla seuraava kuluttaja mitään muutoksia edes halua.

Kuten siis alustuksesta arvata saattaa, The Yumyum Tree jatkaa edellisiltä vuosikymmeniltä tuttua linjaa, jossa psykedelia ja ajoittain junnaavakin groove leikittelevät voimakkaiden syntetisaattori- ja tietokoneohjattujen elementtien kanssa. Onko tämä sitten enää mielenkiintoista kun levyjä on tosiaan takana jo kolmatta kymmentä? Kysymys on vahvasti subjektiivinen, ja Ozric Tentaclesia pitääkin ajatella vain itsenään. Kesän 2008 keikka Ilosaarirockissa oli ensimmäinen kerta kun sain itse tutustua bändiin livenä, ja siellä performanssi hieman kärsi esiintymisajasta sekä yleisön mielialasta. Ozric Tentacles kaipaa tietynlaisen latauksen myös kuuntelijalta, jotta vireystila olisi vastaanottavainen näin kokonaisvaltaiselle musiikilliselle elämykselle. Jos olo on oikea, on The Yumyum Tree todella miellyttävää musiikkia esimerkiksi rauhoittumiselle. Sieniä tai muita hallusinogeenejä sisältäviä materiaaleja en ole koskaan kokeillut, mutta voisi kuvitella, että tällainen musiikki puhuttelee tietynlaista porukkaa oikein erityisesti.

Soitannollisesti The Yumyum Tree toimii. Se on tunnelmaltaan virkeimpiä kuulemiani Ozrics-levyjä, ehdottomasti. Biisit ovat tuttuun tapaan monisävyisiä ja -osaisia, ja soundeihin on todella satsattu. Tämä äänien kaleidoskooppi – sillä sitä Ozric Tentacles on – ei jätä ainakaan musiikin tekniseen puoleen kiihkeästi suhtautuvaa kylmäksi, sillä jokaisen mutkan takana odottaa jokin uusi ja ennen kuulumaton sointi. Ozrics ei ole myöskään unohtanut sitä tärkeintä, eli svengi tempaa kyllä mukaansa, varsinkin jos kotona tai kapakassa äänentoistolaitteet ovat tarpeeksi järeää tekoa. Mooncalf ja Planet Music edustavat The Yumyum Treen menevämpää osastoa, jolla Ozrics on minusta aina ollut terävimmillään. Suosittelen kuitenkin aloittamaan varovasti, mikäli bändi ei ole entuudestaan tuttu – tämä on niitä ilmiöitä, jotka joko kolahtavat tai sitten eivät iske alkuunkaan.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2009-05-04
Arvostelija : Ville Kuitunen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.