Ambizionz – Chapter One

Ambizionz yllättää komeasti jokseenkin katvealueelta. Helsinki Freedom Recordsin julkaisu Chapter One kuulostaa ajoittain melkein oikeasti Bronxilta eikä Helsingiltä – on hämmästyttävää, kuinka vähän naurettavalta tämä rahantavoitteluräppi kuulostaa tällaisella taidolla toteutettuna. Sitä melkein – melkein – haluaisi uskoa, kun pojat kertovat siemailevansa Hennessya ja jahtaavansa paperia huudeilla.

Ambizionzin nuorten miesten flow on erinomaista kuunneltavaa, englannin kieli taittuu lähes kuin vettä vaan. Myös rytmit ovat yllättävän tuoreita: ei mitään kovin ihmeellistä, muttei mitään liian simppeliä katusoundiakaan. Ja variaatioita löytyy niin räppärien tyyleissä kuin biiteissäkin: elektronista soundia, raggarohinaa, laulumelodioita, suoraa sylkemistä ja tanssittavampaa, letkeämpää soundia. Helsinki Freedom Recordsin Mats Takila vastaa tuotannosta, ja mies nimeltä Carl Finer tarjoilee levyn Nate Dogg -nostatukset.

Vaikkei arveluttavasti nimetyn Ambizionzin – eli Tahan, Kareemin ja Mo’n – lyyrinen anti olekaan aivan sitä kaikkein vaivaannuttavinta amerikanserkkujen kopiointia, on tuo leikkaus ja liimaus sittenkin Chapter Onen pahin helmasynti ja käy päälle yhä enemmän levyä eteenpäin kuunnellessa: monet taustat, tyylit, lyriikka, ja etenkin toisena raitana kuultava skitti vankilasta vapautumisesta ovat suoraan jenkkiräplevyiltä poimittuja ja istuvat huonohkosti pohjoiseen hyvinvointivaltioon. Sieltä täältä, ei välttämättä mitään yksi yhteen pöllittyä, mutta harmillisen paljon kuitenkin. Onneksi voidaan pitää oletuksena, että nuoret miehet löytävät hieman omemman soundin ja etenkin sanoman vielä tulevaisuudessa – käsillähän on vasta kokoonpanon ensijulkaisu.

Levyn biiseistä Beginning on erinomainen nostatusraita typerän skitin jälkeen kolmantena raitana. Fiilis nousee autoilubiitin myötä. Viides raita Remember on mainitun herra Finerin herkistelyyn vaipuva laulelma. We Came to Ride on elektronisesti pörisevä uhousbiisi. Seitsemäntenä on ehkä suurimman hittipotentiaalin omaava Ridin N Grindin, jonka taputusrytmit ja pehmeästi rullaavat riimit viimeistään tässä vaiheessa saavat jalan tamppaamaan.

Kuten sanottua, kokonaisuutena Chapter One tarjoilee todella laajan sillisalaattimaisen kattauksen eri tyylejä aina lähes naurettavasta uhoamisesta ja halvoista biiteistä karibialaistyyppisten rytmien kautta bilemusaan ja hienosti rullaavaan lyriikkaan. Ambizionzista kuullaan vielä – Chapter One on kaiken kaikkiaan vahva debyytti. Kunhan se oma ääni ja linjaus sieltä löytyvät.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2009-04-17
Arvostelija : Perttu Kantonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.