Kalashnikov – Nihilisti/Nostalgia

Aidosti (ei itsetarkoituksellisesti) naivistista pop-taidetta yritetään tehdä paljon, mutta harvoin siinä onnistutaan. Kalashnikov kuitenkin vetää pisteet kotiin pienen ihmisen eksistenssi-ihmetyksen ihanasti tavoittavalla terävällä ja värikkäällä musiikillaan, jota joku ilkeä voisi kutsua älykköpopiksi. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä jonkun tekotaiteellisen indiepiipityksen kanssa.

Tämä nimeään harvinaisen huonosti vastaava nelivuotias joensuulaisorkesteri koukuttaa erityisesti puolihuolimattomalla nuoripoika-vokalisoinnillaan ja poikkeavuudessaan tyylikkäillä sanoituksillaan. Tämän tyylisen poppailun juuria voisi kaivella vanhemmista suomalaisista Se-yhtyeen ja muun kokeellisemmankin suomalaisen uuden aallon musiikin suunnalta. Vaikka Kalashnikov on valovuosien päässä siitä, mitä yleensä kutsutaan suomipopiksi ja -rockiksi, siinä on jotain hyvin juurevaa ja kansanomaista – joka tosin voi johtua ihan vain siitä, että biisit lauletaan suomeksi ja suomea käytetään taidokkaasti.

Tämä bändi osaa tehdä mieleenjääviä ja persoonallisia biisejä. Sellaisia ovat sekä Nihilisti että Nostalgia, eivätkä vain itsenäisinäkin toimivien lyriikoiden ansiosta. Biisien kauneus on niiden yksinkertaisuudessa ja toimivuus nokkelissa melodioissa – aivan kuten kunnon pop-biisissä kuuluukin.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2009-03-18
Arvostelija : Emilia Kukkala

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.