Dominia – Judgement of Tormented Souls

Vuosituhannen vaihteen tuolla puolen – vuonna 1999 sai alkunsa itäisessä naapurissamme bändi nimeltään Dominia, kun sen kitaroiva solisti Anton Rosaa ja kitaristi Denis Sukharev pistivät pystyyn silloisen pääbändinsä Tentamentumin kylkeen hieman erityylisen projektin – tarkoituksenaan tehdä gothic/doom metalia – Tentamentumin tyylin ollessa rivakampaa death/black metalia. Lopulta aika riensi Tentamentumin ohi ja jäljelle jäi Dominia.

Dominia tuli suomalaisille tutummaksi debyyttialbuminsa Divine Revolution myötä. Levynhän julkaisi suomalainen Uho Production, jonka tallista löytyy esimerkiksi Brussel Kaupallinen ja KYPCK. Dominia on käynyt Suomessa myös keikkareissuilla muutamaan otteeseen ja toivottavasti tulevat jatkossakin, sen verran vakuuttavaa jälkeä bändi kehiin puskee.

Dominian toinen albumi ei jatka täysin siitä, mihin se kahden vuoden takaisella kiekolla jäi. Bändi on mennyt eteenpäin ja hylännyt osin debyyttilevyn gothic/doom-suuntauksen. Nyt tilalle on tullut useita asteita rankempi ja syvempi, mutta samalla yhtenäisempi sekä hallitumpi konsepti. Biisit ovat aggressiolatauksia, joita maustetaan mukavasti hieman oudommalla metalli-instrumentilla, nimittäin viululla. Myös piano on keskeisessä roolissa perinteisen soitinrepertuaarin lisäksi. Viulun osuus levyllä on aika huikea. Itse asiassa viulisti Casperilla on melko lailla valtaa bändissä ja hän sujauttelee viulun sulosointuja sinne tänne sopivassa määrin, ja tämä tuokin Dominiaan varsin omanlaista äänimaailmaa. Dominia ei olekaan täysverinen metallibändi, mutta tuskin se ketään haittaa millään tavalla. Musiikki puhuu puolestaan, ja on vieläpä kaiken päälle täysin kuuntelua kestävää ja monilla äänialoilla leikittelevää.

Vaikka levyn pääasiallinen koostuu vankasti death- ja black metal -mausteista, Dominia on paljon muutakin. Apokalyptisen teeman ympärille rakennettu albumi käynnistyy taiteellisella yli kolmiminuuttisella Preludella, jonka päärooli on pianolla, josta jatketaan usvaiseen hyvin kosketinkuvioilla verhoiltuun Dimmu Borgirin hetkittäin mieleen tuovaan Judgementiin. Mielenkiintoinen on myös seuraavana saapuva Behind the Universe, vaikka biisi alkaakin perusjammailutyylisellä osalla. Juuri kun mieleen hiipii ajatus että ”siinäkö se jo oli”, kappale näyttää kyntensä ja nousee seuraavalle tasolle. Tämä ilmiö vallitsee levyllä muutenkin; aina kun juuri kuultu kappale kuulosti loistavalta, seuraava pistää vielä kovemmin ruutia tuleen. Tulivoima lisääntyy muutenkin albumin loppua kohti. Alkupäähän on sijoitettu lepsummat palat ja mitä lähempänä loppu häämöttää, sitä kovempaa mennään. Viimeistä edeltävällä Rosemary´s Childillä ja sitä edeltävällä Exodusilla ammutaan jo todella kovaa!

Jos Judgement of Tormented Soulsista haetaan jotain nihkeää, ehkä bändi yrittää tunkea liian paljon asiaa liian pieneen tilaan. Se jättää itselleen vielä kehitysvaraa kasvaa entistäkin laadukkaammaksi ja tulla tykimmäksi. Mutta joka tapauksessa tämä levy on kuultava!

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2009-02-26
Arvostelija : Petri Klemetti

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.