Resonate – Curvatures

Curvatures lähtee käyntiin melko vaivattomasti ja helposti unohdettavasti – mutta toinen raita Pleased to Meet You, I’m a Ghost pudottaa heti kärkeen riffin kuin suoraan Omar Rodriguez-Lopezin kepistä. Kitaratyöskentely onkin kautta levyn, brittiläisen Resonaten debyyttikokopitkän, huikeaa, albumin parasta antia ilman muuta.

Levyn alkupuoli esittelee ajoittain varsin keskinkertaistakin hc-vaikutteista alternativerokkia soittavan bändin. Monet ideat ja toteutukset ovat kuin köyhän miehen At the Drive-Inin ja köyhän miehen Mars Voltan välimaastoista: tarjolla on vähemmän aggressiivisuutta kuin ensin mainitulla ja vähemmän groovea kuin jälkimmäisellä. Myös vokalisti (ja kitaristi) Ed Bigwoodin suoritus on kautta linjan korkeintaan keskinkertainen niin laulu- kuin huuto-osuuksiltaankin.

Loppua kohden levy kuitenkin muuttuu kummasti. Ja mihin suuntaan! Lucid Dreams on upea slovari, jossa on vähäeleinen, sivistynyt jousisovitus ja akustinen kitara. Se istuu levyn loppupuolen seesteisempään tunnelmaan oivasti. Toiseksi viimeinen raita You Could Be Signing Your Life Away rokkaa tykisti ja Bigwood kitaroi todella taidokkaasti vuoroin rosoista riffiä ja vaimeampaa tunnelmointia. Levyn päättävä I’ll Be Winter, You Be Autumn on melko mahtipontinen vyörytys, erinomainen päätös äänitteelle ja jättää odottamaan Resonaten tulevaisuudelta paljon.

Resonaten debyytti on suuria lupauksia herättävä. Lahjakkuutta musiikin tekemiseen on selvästi roppakaupalla, sen tarjoilu vain on vielä hieman hakusessa. Vokaaliosuuksiltaan ja soundeiltaan Curvatures kuulostaa valitettavan paljon teini-ikäisten punkbändin autotallidemolta. Jo yksin tuottajan ja miksaajan pestaaminen saattaisivat tehdä tästä bändistä välittömän klassikon.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2009-03-31
Arvostelija : Perttu Kantonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.