Vuoden ehkä vaikuttavimmasta levyjulkaisusta vastaava progressiivis-psykedelisesti sludgeileva Kylesa saapuu kolmen vuoden tauon jälkeen Suomeen raskaammasta bluesimpaan ilmaisuun siirtyneiden maanmiestensä Clutchin ja 70-lukulaisesta rockista ja progesta ammentavan ruotsalaistrio Kamchatkan kanssa. Tällä kertaa keikka on piskuisen Factoryn sijaan Nosturissa. Noise.fi tavoitti toisen Kylesan kitaristi-vokalisteista, Laura Pleasantsin.
Keväällä ilmestyneen neljänteen albumiinne Static Tensionsiin on suhtauduttu melkoisen ylistävästi. Monet pitävät sitä teidän parhaimpana levynä. Mitä mieltä olet vastaanotosta ja miksi luulet, että onnistuitte niin hyvin juuri tällä levyllä?
– Vastaanotto on ollut erittäin positiivista ja totta kai olemme tyytyväisiä siihen. Lähdimme nimenomaan tekemään albumikokonaisuutta eikä summittaista biisirypästä. Halusimme levyn olevan riisuttu ja fokusoitu, ja samalla se laajentaisi edellisillä levyillämme hahmottelemiamme ideoita. Yritimme myös äänitystilanteessa kuvitella kappaleet liveympäristöön. Miltä tuntuisi, jos tässä olisikin yleisö ja miten se reagoisi? Se todella auttoi strukturoimaan kappaleita ja lisäämään niihin kulkevuutta. Pyrimme myös säveltämään kappaleet siinä järjestyksessä kuin ne päätyisivät albumille, ja vaikkei se lopulta ihan niin mennyt, myös se edesauttoi saamaan albumille luonnollista soljuvuutta.
Sanoisitko, että levyllä on tavallista enemmän psykedeliaa?
– Sanoisin, että psykedeliset osiot ovat siirtyneet välisoitoista ja introista kappaleiden sisälle. Psykedelinen musiikki on kyllä aina ollut osa Kylesaa.
Olette soittaneet Suomessa kaksi kertaa aikaisemmin, viimeksi kolme vuotta sitten edesmenneessä Factoryssä. Miltä tuntuu tulla takaisin ja soittaa kunnon keikkapaikassa?
– Mahtavalta. Soundi on bändillemme niin tärkeä. Hyvällä äänentoistolla meidän musiikista saa irti paljon enemmän ja yleisön on helpompi erottaa sekä kahden rumpalin että kahden kitaristin välinen dynamiikka.
Viimeksi kun kävitte täällä Time Will Fuse Its Worth oli juuri ilmestymäisillään ja tuo kahden rumpalin juttu oli varsin tuore. Olette selkeästi kehittäneet tuota eteenpäin sen jälkeen, vai mitä?
– Aivan varmasti. Musiikin tekeminen kahden rumpalin kanssa tuntuu nyt huomattavasti luontevammalta. Uusimmalla levyllämme Carl (McGinley) tosiaan oivalsi miten säveltäminen toisen rumpalin kanssa toimii parhaiten. Philip (Cope) löysi myös Jam Roomin heppujen kanssa toimivan tavan nauhoittaa ja miksata rummut.
Georgiasta, josta tekin olette kotoisin, tuntuisi nyt tulevan useampi yhtye, joille on yhteistä raskaampi sludge-soundi yhdistettynä progressiivisiin sävyihin. Esim. Mastodon ja Baroness teidän lisäksenne. Mistä luulet tämän johtuvan?
– Suurin osa näistä bändeistä on ollut olemassa iät ja ajat, lukuun ottamatta ehkä Baronessia, joka tuli paljon myöhemmin. Etelän soundin on omanlaisensa. Se on muhinut jo pitkään…
Kylesa siis 17.11. Helsingin Nosturissa. Alla ilmoitetut soittoajat:
21:30 Clutch
20:15 Kylesa
19:35 Kamchatka