Murena – Tarinoita silmänkääntäjistä, maagikoista ja taikureista

Murena on saanut uuden Katoamispiste-nimisen levynsä ulos ja nyt bändiä viedään jo kovaa kyytiä kohti isompia apajia. Seuraavaksi ovat vuorossa festivaalikeikat ainakin Provinssirockissa, Ilosaarirockissa sekä bändin kotiareenalla Oulun Qstockissa. Rumpalimies Antti Honka otti ohjat käsiin ja vastaili esittämiini kysymyksiin.

Murenan toinen levy Katoamispiste on näillä hetkillä kaiken kansan ulottuvilla. Mitkä ovat omat fiilikset nyt?

– Tuntemukset ovat erittäin hyvät. Katoamispiste-albumin työstöhän aloitettiin joskus elokuun 2008 tietämillä, ja siitä lähtien on ollut hurjaa nousua joka osa-alueella. Olemme erittäin tyytyväisiä tuotokseemme, ja myös kansa tuntuu pitävän albumista, eli hyvät asetelmat kesän keikkailua ajatellen.

Kerropa vielä kaikille miten ja missä olosuhteissa Murena syntyi alkujaan?

– Murena taisi syntyä alitajuisesti jo 1990-luvun loppupuolella, kun kahden eri bändin pojat juopottelivat ja soittelivat keskenään. Myöhemmin vuosituhannen vaihteessa, jokin outo voima ajoi vahvimmat selviytyjät saman pöydän ääreen. Eli Murenan konsepti syntyi jo tuolloin, mutta tositoimet taidettiin aloittaa aikavälillä 2002 – 2004.

Levyn kappaleet on jaettu kolmeen näytökseen. Kerrotko tarkemmin, mikä idea näissä on ja miten ne lopulta toimivat?

– Kyllä, levyn dramaturgia rakentuu kolmesta näytöksestä. Biisit saattavat johdattaa kuulijan seuraavaan näytökseen, tai palauttaa hetkellisesti edelliseen. Kuitenkin jokainen laulu johtaa tavalla tai toisella huipennukseen. Koko tuotoksen teemahan muodostuu silmänkääntäjistä, maagikoista ja taikureista. Vaikutteita on haettu 1700-luvulta ja 1900-luvun alun vaudeville-ajoista, joka oli siis taikurien kulta-aikaa. Jokainen biisi on puettu illuusioksi, ja kertojahahmona toimii yleensä joku edellä mainituista. Kiteytettynä: kolmen näytöksen levy on ikään kuin taikuri-show, jossa on alku, keskikohta ja loppu.

Katoamispiste-albumin kappaleessa Huipennus vierailee kaikille jollain tasolla tuttu mies, Jarkko Martikainen YUP-yhtyeestä. Mielestäni Jarkon panos tuo kappaleeseen mainiosti lisäpotkua. Mistä tuli idea juuri hänen käyttämiseen tässä?

– Idea vierailijasta levylle heitettiin ilmoille ihan huvin vuoksi. Sitten asiaa tarkemmin mietittyämme, alkoi kellot soida, että jos jotain vierasta ääntä levyllä kuullaan, niin se ei voi olla kukaan muu kuin Herra Martikainen, koska YUP:kin on ollut vahvasti läsnä, kun itsekin soittopuuhia aloittelimme. Sitten ei muuta kun yhteydenottoja Riihimäen suuntaan, ja onneksemme Jarkko piti ideaamme kelvollisena ja saapui näin ollen sovittuna päivänä studiolle. Suuren vaikutuksen teki myös miehen tyyli uppoutua työhön studio-olosuhteissa. Ennen kun aloimme äänittää Jarkon osuuksia, minun oli läpäistävä maestron pistokkaat, koskien laulun lyriikoita. Tämän jälkeen oli ilo seurata miehen edesottamuksia tarkkaamon puolelta.

Katoamispiste on musiikillisesti ehkä aavistuksen debyyttilevyä Metonin jakso vieläkin kierompi, koukukkaampi, äkkiväärempi ja vaikeasti lähestyttävämpi. Onko Murenalla itse tarkoituksena luoda niin vaikeaa musiikkia, ettei useimmat pääse siihen sisälle vai mistä ihmeestä teidän kappaleet oikein sikiävät?

– Katoamispiste on erittäin haastava kuulijalle, mutta lohdutuksen sanana mainittakoon, että uppouduttuasi taikuuden syövereihin, löydät takuulla reitin ulos, ja vaihtoehtojakin on monia. Tämä on meidän tyyli tehdä musiikkia. Varsinkin Katoamispisteen tapauksessa, kun aihepiirissäkin liikuskellaan olevuuden rajamailla, niin eihän siihen voi mitään perus humpappaata kivijalaksi sovittaakaan. Mutta konsepti on todettu toimivaksi. Emmekä usko, että biisejä tullaan kovin paljoa suoristamaan tulevaisuudessakaan.

Musiikillisestihan bändiä verrattiin debyytin aikoihin muun muassa System of a Downiin ja kotoiseen Stam1naan. Ehkä tuossa jonkun verran onkin perää, mutta lopulta se ei kerro teistä paljoakaan. Itsellänikin on vaikeuksia keksiä teille sopiva kategoria tai luonnehtia musiikkia kuulemattomalle, mitäs tämä nyt on. Mutta varmasti teillä itsellänne on jokin myyntilause aina huulilla jonkun kysyessä ”mitäs te pojat soitatte”.

. – Tämähän se on aina se kysymysten kysymys. No tuota, jos sopii, niin asettaisin ehdolle muutaman adjektiivin, jotka voivat auttaa paketoimaan soundimme yhteen lauseeseen: tyylikäs, aggressiivinen, rehellinen, hirmuinen, koskettava. Musiikkityyleistä Murenan lauluissa saattaa kuulla punk-, rock- ja etno-vaikutteita. Mutta eikös tämä olekin hyvä asia, ettei bändi ole helposti kategorisoitavissa? Joskus törmää kriitikoiden arvosteluihin, joissa mainitaan, että ”tämähän on tehty tuhat kertaa ennenkin”, mutta ei osata sitten välttämättä perustella, millä tavalla, kuka ja missä.

On hieman kliseistä kysyä, että miten kappaleenne syntyvät, mutta teidän tapauksessa vastaus kiinnostaa puolet enemmän kuin tavallisesti, koska musiikkinne ei ole sieltä tavallisimmasta päästä.

– Jammailun tulostahan suurin osa Murenan biiseistä taitaa olla. Joskus biisin kivijalkana toimii rumpukomppi, kun taas toisinaan tahdin määrää riffi, ja yleensä jollakin on aina se punainen lanka käsissään, jonka ympärille rakennetaan laulu kokonaisuudessaan. Ja riffi-viidakossa karsinta on armoton, sillä jos jokin ei vaan yksinkertaisesti ala hengittämään parista elvytysyrityksestä huolimatta, se haudataan ja syvälle.

Jos nyt vertaat debyyttiänne Metonin jakso ja tätä uutukaista Katoamispiste. Mitkä näiden levyjen selkeimmät erot ovat?

– Katoamispisteen soundit on yksi selkeimmistä eroavaisuuksista. Lähtökohtana oli tukea biisien tyylikkyyttä myös puhtaammalla soundilla, jonka tuottajamme Janne Saksa loihti ilmoille kyllä kiitettävästi. Toinen merkittävä asia on ehdottomasti laulut. Tällä kertaa puhtaiden laulujen osuus on 70% järeine stemmoineen. Toki karheaa tulkintaakin löytyy, mutta vähemmän kuin Metonilla.

Metonin jakso sai osakseen melko lailla monen sorttista palautetta. Moni piti sitä loistavana, mutta muistelenpa, että se oli monelle myös liikaa. Joko tästä uudesta on tullut kommentteja ja millaisia?

– Palaute on ollut pääasiassa positiivista. Jotkut ovat puhelleet, että ”enpä olisi uskonut, että tällaista tulee seuraavaksi”. Jarkko Martikaisen mukana oloakin on ihmetelty, mutta ehdottomasti positiivisessa mielessä. Mutta kansan äänet lasketaan vasta kun kesän keikat on hoidettu, sillä livenä olemme parhaimmillamme.

Minua on aina kiinnostanut hieman tuo teidän bändin nimen tarkoitus.

– Se on lyhyt ja ytimekäs. Ei liity millään tavalla kaloihin, eikä myöskään leivänmuruihin.

Katoamispisteen lyriikoita ja kappaleiden titteleitä silmäillessä huomaa, ettei tässä myöskään lauleskella iloisesti kovin helppotajuisista aiheista. Kertokaahan nyt tästäkin, että mikäs juttu tämä on?

– Jokainen biisihän on puettu taikatempuksi ja tempuistahan niissä lauletaan. Ja kun syvemmin pohdiskelee, niin jokin muukin tavoite kuin kansan viihdyttäminen tempuilla on. Kantaa otetaan asiaan jos toiseenkin. Ja löytyyhän sieltä myös niitä kirjoittajan henkilökohtaisia suruja ja iloja.

Onko koskaan ollut mielihalua tehdä helpompia, yksinkertaisempia, tarttuvampia tai perinteisempiä kertosäkeillä varustettuja kappaleita, sitähän ei ilmeisesti Murenan alla voi tehdä ainakaan?

– Tätä varten on sitten olemassa muut musiikilliset ryhmittymät, joissa käydään hakemassa kontrastia Murenan touhuihin. On varmaan joskus yritetty Murenaakin suoristaa, mutta heikolla menestyksellä.

Teillä oli levynjulkaisukeikka äskettäin Oulun Hevimestassa. Miten meni? Keikkahan ilmeisesti piti raikua myös suorana livenä netissä, mites tämä onnistui?

– Show oli kaikin puolin menestys, alkuvaikeuksia lukuun ottamatta. Talo oli täynnä ja netissäkin oli katselijoita komeasti toistasataa. Mutta ne mainitsemani alkuvaikeudet: intro kun pärähti käyntiin keikan aloituksen merkiksi, niin sulake poksahti ja PA pimeni sen seurauksena. Keikkaa siirrettiin 45 minuuttia, ja teknikot työstivät tällä välin talon sähkökytkennät uusiksi.

Nyt vetoja on tulossa kevään ja kesän aikana lisääkin. Onko odotus korkealla?

– Kyllä, into on kova päästä lavoille, ja keikkakondis on hirmuinen. Nyt on saatu hyvin keikkoja kesäksi, ja kaiken kruunaa kolme festarivetoa, jotka ovat Provinssi, Ilosaari ja Qstock.

Kiitos haastattelusta! Haluatteko sanoa vielä muuta?

– Kaikki keikoille ihmettelemään, esittelemme teidät itsellenne.

Haastattelu julkaistu : 2009-05-23
Kirjoittaja : Petri Klemetti

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua