FM2000 – Hiusrajaa nostattavaa animal-jazzia?

Äkkiväärä metakka, verbaaliset koukut, kiero riffittely, raskaat sävelet, ääripäät ja savolaisuus – siinä muutama sananen kertomaan mistä pieksämäkeläinen FM2000-yhtye on tehty. Bändi on tehty myös vuoden demobänditittelistä ja levytyssopimuksesta Sakara Recordsille – nyt myös uunituoreesta albumista Meibi Bus Home. Pakkohan se oli siis ottaa ukot Sebu (laulu ja basso) sekä Rota (huuto ja kitara) kiinni ja kysellä mikä poppoo tämän kaiken takana häärää.

Tervehdys! FM2000:lla on hyvin lyhyen ajan sisään tapahtunut paljon; tuli voitto Finnish Metal Awardsista ”vuoden demobändi” -sarjassa, levytyssopimus ja nyt jo debyyttilevy Meibi Bus Home julkaistu. Ovatko bändin kiireet lisääntyneet silmin havaittavasti ja miltä tämä yhtäkkinen härdelli tuntuu?

Rota: Tere! Joo, on ollut nyt hyvästi kiireitä, mutta kyllä me kovasti tehtiin keikkoja jo Moskovan pasuunoiden (2006, omakustanne) jälkeen. Nyt on vaan isompi volyymi touhussa. Kivaa se on, palkinto sinnikkyydestä näkisin.

Sebu: Kyllä tämä diili ainakin Vepan (niin ikään huuto ja kitara) touhuja on jopa helpottanut. Vepa on aina hoitanut meillä kaikki inhottavat säätöasiat.

Meibi Bus Home -materiaali oli taatusti lähtövalmiina jo ennen levytyssopimusta. Oliko teillä ihan selvää, että sopimus jostain napsahtaa ennen kuin tavaran viimeinen käyttöpäivä kirii umpeen vai mistä tarkalleen ottaen oli kyse?

Rota: Itse asiassa homman piti mennä omakustanteena vielä nytkin. Laitoin biisit pari päivää ennen masterointia kuitenkin Hygelle (Sakara Records, Mokoma). Oltiin jo aikaisemmin puhuttu Hygen kanssa, että pitää laittaa levyä sitten tulemaan hänelle, että häntä kiinnostaa kuulla. Seuraavana päivänä soitti sitten Annala (Sakara Records, Mokoma) ja homma alkoi olla taputeltu. Se oli uskomaton fiilis! Samoin, kun nämä valinnat. Mystistä.

Sebu: Samoilla vanhoilla omilla linjoilla olisi jatkettu. Jouduttiin sitten Sakaran-tyyppejä hoputtamaan julkaisussa kun oltiin itse jo luvattu tietty julkaisupäivämäärä. Onneksi se ei tuottanut mitään ongelmia.

FM2000 ehti hääriä kymmenisen vuotta demoskenessä ennen kuin nyt Mokoma-miesten luotsaama Sakara Records innostui julkaisemaan levynne. Materiaalianne kehuttiin kyllä jo pitkään, muttei diiliä tuntunut irtoavan. Mistä arvelet tämän eniten johtuvan?

Rota: No me olemme vähän niin kuin kaksipiippuinen haulikko. Toimii tai sitten ei toimi todellakaan. Varmaan se riski on kaikkia pelottanut. Olimme silti päättäneet, että musaa kohtaan emme tee myönnytyksiä, jos vain itselle lähtee. Siksi nämä valinnat ja diili ovatkin olleet niin epäuskoisia keissejä meille, kun eihän me itsekkään niihin uskottu. On se varmaan silleen vaikea päästä sisään tähän meidän touhuun, jos ei ole meistä mitään aikaisempaa tartuntapintaa.

Sebu: Kyllä musta on hienoa, että Sakara otti meidät, vaikkei tämä meidän matsku mitään yltiökaupallisuutta lähentelevää olekaan. Luulen, että sillä on suuri merkitys, että me on tehty omaa duunia omilla ehdoilla se kymmenen vuotta. Oli meillä tuossa välissä useampi vuosi, ettei edes lähetelty minkään näköistä demoa mihinkään suuntaan.

Sainaamattomuuden yhdeksi syyksi voisi arvella yhtyeen musiikillisen suuntauksen ja sanoa päälle, ettei tämmöiselle kamalle ole markkinoita. Mutta kun tarkemmin miettii, juuri teidänlaiselle räimeelle kyllä markkinoita juuri riittääkin, ja millepä ei nykyaikana riittäisi – on tarjolla niin laidasta laitaan musiikkia, että varmasti jokaiselle riittää mieleistään.

Rota: Niin, kyllä ja kyllä. Onhan tämä maa pullollaan hourupäitä, joille vähän vaikeampi ilmaisu toimii ja sitten on taas tämä radiokansa. En tiedä, onko radion ja päiväohjelmien tehtävä aivopestä ihmisiä typeryyteen, mutta liian vähän annetaan kuunneltavaan haastetta. tarjotaan aina samaa. Tosin en tiedä kuinka hyvin maamme voisi, jos siellä soisi repeatilla vaikka Rytmihäiriö ja Eläkeläiset. Mutta voisi kuvitella, että jossain festareilla vaikka tämmöinen slaavilainen borssikeitto ihmisiä tanssittaisikin.

Muistelin, ettette olleet luokiteltavissa ollenkaan metalliksi alkuaikoina ja myöhemminkään, mutta nyt uusimman julkaisun myötä genrenimike on vaihtunut metalliksi. Tapahtuiko musiikillista muutosta raskaampaan vai mitä?

Rota: Eniten me ollaan oltu metallia aikaisemmin kuin nyt. Nyt on enemmän puhtaita juttuja ja kaikkea muuta sälää. Kyllä me aina tullaan jollain tapaa olemaan metallia, mutta on niin kiva soittaa muitakin tyylejä, että nekin varmaan pysynevät.

Sebu: Tuo edellinen tuotos Moskovan pasuunat on huomattavasti metallisempi kuin tämä uusi. Kyllä meitä on mun mielestä aina metallibändiksi tituleerattu, vaikken tiedä onko siihen syytä.

Onko ylipäätään missään kategorisoinnissa mitään järkeä etenkään FM2000-musiikin kohdalla, vaikka onhan teitä sanottu muun muassa suomenkieliseksi vastineeksi System of a Downin kaltaisille äkkiväärille orkestereille? Jotenkin sitä musiikkia pitää kuvailla etenkin ummikoille, joka yhtään empii levyostosten edessä, jotta saisi sen oman levyn myytyä, eikä sen toisen.

Rota: No onhan sitä noin helpoin kuvailla. SOAD silti pysyy enempi eri lestissä kuin me, niin onhan siinä eroja. Näen jotenkin näin, että Malakian ja kumppanit tekivät itselleen liian selkeät rajat ja ovat nyt keräämässä voimia sen takia. Mehän voimme tehdä vaikka gosbelbläkkis-biisin, eli emme silleen rajoita touhujamme. Toki onhan meilläkin jo itsellämme tunnistettavia juttuja nuo punkit, klezmerit ja metallit samassa. Vaikea sitä on itsekkään kuvailla touhujamme. Se on jotain hiusrajaa nostattavaa animal-jazzia!

Minua on aina kiinnostanut, mistä tämä teidän bändin nimi FM2000 juontaa juurensa?

Rota: No paljastetaan se nyt sitten. Bändi perustettiin vuonna 1999 lokakuussa. Meitä vitutti se koko hässäkkä ja illuusio, että jotain ihmeellistä oikeasti tapahtuu, kun vaihtuu vuosituhat. Markkinavoimat paasasivat ja tarjolla oli vaikka ja mitä. Eka biisimme oli Fucking Millenium 2000. Kosmo (rummut) sitten ehdotti bändin nimeksi lyhennettynä FM2000, koska se kuulosti ja näytti typerälle. Toimii edelleen, etovan näköinen ja kuuloinen sana eli bestest!

Sebu: Jep, näihin aikoihin ei todellakaan ollut visioissa soittaa kymmentä vuotta tai tehdä oikeita levyjä, mutta hyvä näin.

Sanoituksenne ovat hyvin jännää sanataidetta ja paikoin aika epämetallisia. Ajatellaan esimerkiksi Mopedi-biisin ”kopoti kopoti kopoti hop” -kohtaa näin yhden mainitakseni. Mistä tämmöinen taiteenmuoto on saanut alkunsa ja kumpuaa kumpuamistaan?

Rota: Ihan halusta kokeilla eri juttuja. Senhän tiesi jo heti alussa, että se tulee ärsyttämään ja ihastuttamaan. Mä olen vastaavia settejä testaillut Rottabaarin kanssa, mutta tämä on silti onnistunein tekele minusta. Mulla on myös sellainen kompleksi, että kun kuuntelen joskus radiota, niin mä tiedän jo ennen seuraavaa lausetta, mitä lopussa sanotaan ja mitä sointuja sieltä on suunnilleen tulossa. En halua tätä meille siis.

Olette sanoneet, että lyriikat ovat kertomuksia pieksämäkeläisistä ihmisistä. Kerrotko jonkin tarkemman esimerkin jonkun ihmisen tarinan kääntymisestä teidän sanoitukseksi?

Rota: Super-Karpossa seikkailee kovia jätkiä. Kissa-Make haki kaljaa vanhemmille juipeille, kun olin seitsemännellä luokalla. Monolla oli taas tatuoitu käteen rannekello, jossa luki ”vittu”. Auri Nikka oli kova laulaja, jolla oli tapana nukkua rullalle käärityssä matossa. Sitten se päätti lähteä juopoksi Helsinkiin. Oli sitä joku Vox Flatuksen jätkä nähnytkin ihan vasta. Ilman etuhampaita kuulemma hyvin hörppii edelleen.

Nyt kun FM2000 on samassa luolassa muun muassa Mokoman, Stam1nan ja Rytmihäiriön kanssa, oletan että jonkinmoisia yhteiskeikkoja on tulossa enemmän tai vähemmän.

Rota: Stam1nan kanssa oli parasta viime vuonna. Mokoman kanssa tehdään muutama veto nyt keväällä eli huippua. Rytmihäiriön kanssa me halutaan todella myös kehiin. Viime vuonna meidän Katka-pakussa oli ainoat levyt Rytmihäiriön uusin ja Led Zeppelin -kokoelma, jotka pysyivät kuuntelussa koko vuoden. Huippubändejä eli ihan paras talli meille.

Sebu: Nyt keväällä rundaillaan enimmäkseen Nicolen ja Profane Omenin kanssa. Välillä on näitä pistoja Mokoman ja muidenkin bändien kanssa. Stam1naa pitää kiittää siitä, että saatiin keikkailla niiden kanssa viime vuonna. Se oli varmaan suurin syy kaikkeen mitä meille on nyt tapahtunut.

Jos ei Sakaran bändeissä ole teille ihan sitä ominta hengenheimolaista tai musiikillista veljeä, niin mikä yhtye voisi olla lähimpänä teitä niin meillä kuin muuallakin ja olisiko yhteiskeikkoja kiva heittää heidän kanssaan, vai onko se kivempaa veivata jonkin hieman erisorttisen poppoon seurassa?

Rota: No ei ole väliä juuri millaista musaa muut bändit veivaa. Ihmisten kanssa siellä pääasiassa suurin aika vietetään eli hyviä tyyppejä, niin kyllä sitä aina jotain keksitään. Mutta jos jonkun lämppäriksi pääsisi, niin Sielun veljet olisi aika kova. Stam1nan kanssa kyllä ystävystyttiin sen verta, niiden kanssa oli lystiä kokoajan.

Lopuksi. FM2000-jannuilla uskoisi olevan erittäin kiero huumori. Pystytkö kertomaan loppuun mitään tapahtumaa tai tilannetta, jossa kiero savolaishuumori olisi pelastanut pinteestä tai saattanut pinteeseen, kun muut eivät ole huumorianne ymmärtäneet?

Rota: Meibi bus home -nimi tuli tekstiviestistä. Oltiin edellisenä iltana Kouvolassa Stam1nan kanssa ja sunnuntaina vedettiin sunnuntaikännejä täyttä päätä. Muut lähti Pieksuun, mutta mä ja Ipi (Unborn Generation) lähdettiin Vepan mukaan Kotkaan. Vepalla oli keikka siellä siskonsa kanssa. Siinä se meni hyvin alkuiltaan, ennen kun mulle iski järjetön närästys, että ei pystynyt juomaan. Ipi sai noottia kotipuolesta, että silleen sopivasti ahdisti kumpaakin. Toisella ihan järjetön morkkis ja toinen haukkoo henkeä. Siinä sitten ajateltiin, että laitetaan Kosmolle viestiä. Selitettiin tilannetta, että nyt on pakko päästä äkkiä Pieksämäelle. Kosmo vastasi takaisin: ”Bad situation, meibi bus home”! Revettiin ihan täysin ja tuumailtiin, että kyllä tästä selvitään. Niin selvittiin ja olikin kiva ilta!

Haastattelu julkaistu : 2009-03-20
Kirjoittaja : Petri Klemetti

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua