RA – Faaraon on kuoltava
Moni on saattanut viime aikoina hieraista silmiään – ja korviaankin, kun 12- ja 13-vuotiaista jätkistä koostuva kotimainen hevibändi RA on noussut otsikoihin. Jo Sturm und Drangin kivutessa ihmisten tietoisuuteen oltiin, että what the fuck! Helsinkiläisnuorukaiset Jesse (laulu ja basso), Jaanis (rummut) ja Tomi (laulu ja kitara) pistävät vielä paremmaksi suomenkielisellä faaraohevillään. Poikasten soitto on yllättävänkin puhdasta ja osaavaa. Nyt sitä pääsevät kuulemaan pian kaikki, sillä yhtyeen ensimmäinen levy Punainen virta ilmestyy kauppoihin takanaan iso levy-yhtiö ja koneisto. On mielenkiintoista nähdä, mihin tämä kaikki johtaa. Rumpali Jaanis vastaili kysymyksiini.
Tulevan levynne ilmestyminen varmasti näkyy jo lisääntyvinä kiireinä. Onko päivärytminne jotenkin muuttunut ajasta, jolloin ette vielä olleet saaneet levytyssopimusta? Jos on, miten?
– No välillä pitää herätä aikaisin. Ei ole oikein tottunut heräämään viideltä aamulla ja alkaa heti pakkaamaan kamoja. Mutta ei ole paljoa päivärytmi muuttunut.
Miten ja missä RA sai alkunsa?
– Me tulimme kolmannella luokalla samalle musaluokalle. Siellä tehtiin sellaisia cover-bändejä ja joskus sai myös jäädä välitunneilla luokkaan soittamaan ja silloin päätimme perustaa tämän bändin.
Perinteisenä hevikielenä pidetään englantia. Teilläkin ilmeisesti oli jossain vaiheessa tarkoitus tehdä biisejä englanniksi, mutta sitten kurssia muutettiin ja kieli vaihtui suomeksi. Onko englanniksi tekeminen sitten teille luontevampaa?
– No mä ainakin teen biisit ensiksi kitaralla ja ajattelen laulun englanniksi, mutta kuitenkin jos tämän ikäisenä alkaa englanniksi laulaa, niin ei se suju niin hyvin kuin pitäisi.
Olette nuoria sällejä. Onko tästä koitunut vanhempien muusikkojen ja yleisön keskuudessa jotain ennakkoluuloja? Mitä sanotte ihmisille, joka selvästi sorsii teitä iän vuoksi?
– Onhan jotkut tullut haukkumaan bändiä, vaikka eivät ole edes kuulleet meidän musiikkia. Mutta sellaisille tyypeille ei kannata sanoa mitään.
Oletan ettei se ollut alusta asti ihan selvää, että tämä menisi ihan näin pitkälle.
– No siinä sitä julkisuutta ja faneja alkoi kertyä keikkojen ja haastattelujen myötä, joten sitten vain tuli tilaisuus ja päätettiin, että tehdään tämä levy.
Miltä se tuntuu, kun yhtäkkiä pääsee tekemään levyä ja kokemaan musiikkibisneksen eri puolet ihan itse läheltä? Oliko teillä alkujaan käsitystä, mitä tämä kaikki hässäkkä bändin ympärillä tulee olemaan?
– Ei tässä ole pahemmin hässäkkää ollut vielä, vaikka välillä joutuukin jäämään pois koulusta. Mutta oma elämä ei ole juurikaan muuttunut.
Käytte Pohjois-Helsingin bändikoulua. Millainen paikka se käytännössä on, antaako koulu tarvittavia menestyksen ohjeita bändin kannalta?
– Bändikoulussa on todella mukava opiskella. Sieltä saa hyviä ohjeita esimerkiksi haastatteluja varten, jotain vinkkejä lauluihin ja soittoon.
Yhdeksi asiaksi, josta on paljon puhuttu jo nyt mediassa, on teillä noussut asenne. Mistä RA:n asenne kumpuaa?
– Ei hajuakaan. Kai se on syntymälahja tai -vika. Heh.
Millaista ulkopuolista apua olette saaneet musiikin tai sanoitusten teossa?
– Yksi aikuinen tarkisti meidän sanoitukset ja hioi ne levykuntoon. Biiseihin olemme saaneet sovitusapua Pohjois-Helsingin bändikoulusta.
RA sanoittaa itse omat kappaleensa, miten sanoituksenne syntyvät ja meneekö niiden tekoon yleensä paljon aikaa?
– Ihan fiilispohjalta Minä ainakin teen sanoitukset ja yleensä niissä menee noin yksi ilta, mutta se riippuu inspiraatiosta.
Punainen virta on levyn nimi. Millainen tarina levyn nimen takana on?
– Faarao petetään ja tapetaan. Sitten faarao kerää helvetistä luurankoarmeijan ja hyökkää maan päälle kostamaan luopioille.
Levyllä on yllättävän paljon tarttuvia kertosäkeitä ja hyviä kuuntelua kestäviä biisejä ylipäätään. Miten teillä biisit syntyvät?
– No joku meistä tekee biisin vaikka kitaralla yksin kotona ja esittelee sen sitten muille. Sitten alamme työstää biisiä valmiiksi. Joskus teemme myös biisejä treeneissä.
Levyllä on varsinaisten biisien väleihin kolmeen kohtaan ujutettu lyhyempiä väliosia (Tuomion julistus/Petos/Luurankosoturien armeija). Mikä näiden tarkoitus on ja mistä idea tällaisten käyttöön?
– Niiden tarkoitus on selittää hieman tarkemmin levyn juonta. Niistä myös saa selville helpommin millaisia tunteita faaraolla oli.
Voi vain kuvitella, millaiseen suosioon te joudutte levyn ilmestyttyä. Pelottaako yhtään?
– No ei se varsinaisesti pelota. Mutta luulen että keikkoja ja julkisuutta on paljon luvassa.
Eniten odotatte siis keikkoja. Onko niitä paljon jo sovittuna ja millaisiin paikkoihin te olette menossa soittelemaan? Jatkuuko kouluissa kiertäminen?
– Ei tietääkseni ole ainakaan koulukiertuetta tulossa, mutta uskon että tulemme vielä soittamaan kouluissakin. Keikkoja on tulossa esimerkiksi Finnish Metal Expossa, ja joitain ihan tavallisia keikkoja, missä soittaa pari muutakin bändiä. Haluaisin päästä ensi kesänä myös johonkin festareille soittamaan.
Minkälainen vastaanotto on tähän mennessä ollut?
– Jotkut ovat olleet hieman ennakkoluuloisia, mutta pääasiassa vastaanotto on ollut hyvä ja fanit ovat kannustaneet paljon.
Olette sanoneet että materiaalia olisi jo olemassa seuraavaakin levyä varten. Onko se saman tyylistä kuin Punaisen virran kappaleet?
– Musiikki on mielestäni paljon rankempaa kuin tällä levyllä, mutta ainakin vielä aiomme pysyä ihan cleanissa laulussa.
Onko teillä etukäteen suunnitelmaa, kuinka monta levyä RA tekee vai etenettekö päivä kerrallaan -asenteella?
– Ei ole vielä tietoa kuinka monta levyä tulemme tekemään. Väki voi ottaa meidät vastaan ihan miten vaan. Mutta aiomme tehdä niin paljon levyjä kuin ikinä mahdollista.
Missä RA haluaisi olla kymmenen vuoden kuluttua?
– Mahdollisimman ylhäällä, jossain vaikka stadioneilla kiertelemässä maailmaa.
Kiitos haastattelusta.
– Kiitos.
Haastattelu julkaistu : 2009-02-19
Kirjoittaja : Petri Klemetti
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua