Battlelore – Kolpakot kolisten jälleen Eurooppaan

Kotimaisen taistelumetallia puskevan Battleloren ura on kestänyt katsontatavasta riippuen aivan kohta pisimmillään kymmenen vuotta. Siinä ajassa bändi on saanut mainetta ja mammonaa aikaiseksi niin täällä kuin etenkin keskisessä ja eteläisessä Euroopassa. Viides levy The Last Alliance syöksyi kauppoihin hetki sitten, joten eihän se auttanut muuta kuin laittaa laulajatar Kaisa Jouhki kuumaan Noisen tenttiin.

Onneksi olkoon. Battleloren viides studioalbumi ilmestyi juuri kauppoihin. Millainen on olo tapahtuneen johdosta?

– Kiitos. Hyvät on olot nyt kun koko paketti on kasassa. Levynteko on aina pitkä prosessi, joten tuntuu hienolta, kun tuotos on valmis. Toisaalta olo on myös tyhjä kaiken säätämisen jälkeen, et ”siinäks se nyt oli”. Itsellehän levy on tässä vaiheessa tavallaan jo vanha, kun sitä on saanut kuunnella itsekseen useamman kuukauden.

Millaista oli tehdä uusi levy jo näinkin pian edellisen jälkeen?

– Kyllähän se alkuun mietitytti, kun pojat mainostivat uusia biisejä tulevan kuin sieniä sateella, että aukeaako laulusuoni ja tuleeko siitä yhtään mitään. Mutta tosi mukavaahan se oli, hommat meni lopulta aika putkeen.

Miten sanoitukset The Last Alliancen kohdalla ovat? Olivatko tarinat helppoja vai vaikeita toteuttaa jne. Kerro, miten teidän sanoitus syntyy?

– Tarinat noudattivat tavallaan samaa kaavaa kuin aiemminkin, tosin tällä levyllä palattiin hieman toteutuksessa taaksepäin ja yritettiin välttää vaikeaselkoista ja liian kuvainnollista tekstiä mitä Evernightillä oli ehkä hieman liiaksi. Tekstien kannalta ehkä haasteellisinta oli tyyli, jolla kappaleisiin yritettiin sisällyttää ns. kaksoismerkitykset, jotta sanoitukset avautuisivat myös sellaisille kuuntelijoille, jotka eivät ole tutustuneet Tolkienin tuotantoon.

Saatekirje antaa ymmärtää, että alussa haitte levystä raskaampaa ja mätömpää kuin mitä siitä lopulta tuli.

– Joo, sellainen oli tuntuma, kun biisien pohjia demotettiin. Meininki alkoi muuttua, kun niihin väsättiin lauluja ja synia päälle. Varsinaisesti homma alkoi karata käsistä studiossa Janne Saksan avustuksella. Panikoitiin muutaman kerran, että tuleeko levystä ihan poppia, että pitäisikö asialle tehdä jotain. Todettiin kuitenkin, että tää on nyt tällainen iso ja mahtipontinen levy synkän ja karun sijaan. Mutta hassua kyllä, suurin osa kommenteista on ollut meidän yllätykseksi just päinvastaista, moni sanoo tämän olevan nimenomaan Batteloren synkin levy.

Millainen tarina levyn kannen takana on?

– Kannen tekijäksi valikoitui levy-yhtiön aloitteesta saksalainen Ingo Römling, joka on ansioitunut useiden eri bändien kansien kuvittajana ja tekijänä. Hahmo levyn kannessa muotoutui vähän vahingossa Sauronin oloiseksi soturiksi ja se sopiikin levyn nimeen ja teemaan erinomaisesti jos Tolkienin keski-maa -teeman kannalta asiaa tarkastelee.

Miten Battlelore-kappale syntyy?

– Biisi saa yleensä alkunsa kitaroista, joihin Henkka sitten hakkaa rummut. Siltä pohjalta tehdään eka demo, jonka päälle me sävelletään Tomin kanssa lauluja ja Maria koskettimia. Demoja heitellään ja fiksataan puolin ja toisin, ja studiossa sitten yhdessä tuottajan kanssa muovataan biisi lopulliseen kuosiinsa.

Paljon on kokoonpano muuttunut vuosien varrella. Vuoden 1999 alkuperäisestä Battlelore-kokoonpanosta ei ole jäljellä enää kuin ainoastaan kitaristi Jyri Vahvanen.

– No joo, mutta eipä se ole missään vaiheessa tuntunut ongelmalliselta. Battlelore oli alkujaan projektiluonteinen, varsinaisesti hommat alkoivat vuonna 2000 ja siitä kokoonpanosta meitä on jäljellä neljä. Jussi tuli mukaan jo seuraavana vuonna. Tomi ja Timokin on olleet bändissä jo neljä vuotta, joten ollaan tässä aika yhteen hitsauduttu sakki.

Battleloren kokoonpanoon kuuluu kokonaista seitsemän muusikkoa. Kun lähdetään kiertueille ja keikkareissuille, tuottaako väkimäärä minkäänlaisia ongelmia suuntaan taikka toiseen matkustaessa tai bussissa ollessa?

– Siinä vaiheessa, kun on päästy matkaan, määrä ei yleensä enää aiheuta mitään hankaluuksia. Ongelmallisempaa ja haasteellisempaa on lähinnä saada kaikkien seitsemän ihmisen aikataulut soviteltua niin, että reissuun ylipäänsä päästään.

Olette heittäneet jo Euroopan rundin ainakin kolmeen otteeseen. Millaisia nämä reissut ovat olleet?

– Helvetin antoisia monella tapaa. Mahtavia ihmisiä on tavattu ja monta ikimuistosta asiaa on tullut koettua sekä kaikenlaisia paikkoja nähtyä. Ovathan kiertueet aina myös rankkoja, mutta jotenkin niistä aina jää lopulta plussan puolelle, jos ei puhuta taloudellisista tekijöistä.

Kun sitä kiertää samoja maita ja samoja kaupunkeja uudestaan ja uudestaan, pääseekö niihin kyllästymään millään tapaa – sama asia tietysti soittaessa Suomessakin?

– Ei voi oikeastaan sanoa kyllästyvänsä, kun yhdessä paikassa ollaan yleensä aina vaan se yks päivä. Ei siinä niin kauheasti ehdi, kun on kuitenkin kaikki keikkaan liittyvät asiat hoidettavana. Saksaan on kyllä tullut kyllästyttyä, mutta ei muuten. On itse asiassa useimmiten vaan mukavaa mennä ennalta tuttuun paikkaan, koska systeemi on tiedossa ja tietää mihin varautua. Se on erityisen kivaa silloin, kun on aiemmalta visiitiltä makeita paikkoja tiedossa, tietää minne kannattaa heti suorilla mennä.

Miten ylipäätään bändin suosion laita on muualla kuin Suomessa ja Euroopassa?

– Jaa-a, vaikea sanoa mikä on todellisuus, mutta paljon tulee yhteydenottoja Pohjois- ja Etelä-Amerikasta, paljon tuntuisi olevan kiinnostusta sielläpäin. Kyllä se karu totuus kuitenkin on, että jo pelkästään levy-yhtiön sijainnin ja panostuksen takia, on meidän pää fani- ja markkina-alue tuota teutonien taistelutannerta eli keskistä ja eteläistä Eurooppaa.

Marraskuussa Battlelore suuntaa jälleen Eurooppaan, tällä kertaa mukaan lähtee kotimaiset Korpiklaani, Kivimetsän Druidi ja Falchion. Minkälaista hurmosta tältä reissulta on odotettavissa?

– Kiintoisaa lähtee suomalaisten bändien kanssa reissuun, kun ollaan aina kierretty muunmaalaisten kanssa. Eiköhän siellä kolpakot kolise ja laulu soi.

Alussa taistelumetallibändinä Suomessa olitte te oikeastaan ainoastaan, ehkä joku Finntroll ja Moonsorrow samassa kategoriassa. Nyt teidän lisäksenne on alkanut tämän tyylisuunnan tavaraa suoltaa muutkin ja suuntaan kohti ylväintä huippua ovat menossa jo ainakin Turisas, Korpiklaani, Kivimetsän Druidi ja perässä kai muitakin. Miltä se tuntuu suunnannäyttäjistä itsestään, kun reviirille tulee muitakin?

– En osaa nähdä meitä minään suunnannäyttäjinä, mutta hienoahan se on, jos on jotakuta mahdollisesti inspiroitu. Yleisesti ottaen hyvä vaan, että on muitakin heilumassa taistelutantereilla naamat sutattuina. En usko, että siitä on muille samantyyppisille bändeille mitään haittaa, päinvastoin. Mukavaahan se tietysti on huomata, että iän myötä tietynlainen arvostus bändien sekä fanien keskuudessa kasvaa, vaikka sehän nyt on tavallaan luonnollistakin.

Battlelore tulee ensi vuonna täyttämään pyöreitä vuosia. Miten olette ajatelleet juhlistaa tapahtumaa?

– Vois leipoo kakun Jyrille. Eiköhän myö jotkut hullut kinkerit saaha aikaseks! Itse asiassa meil on monet 10-vuotisjuhlat putkeen tiedossa nykyisen kokoonpanon muotoutumista ajatellen, joten voidaan juhlia monella tavalla!

Haastattelu julkaistu : 2008-10-10
Kirjoittaja : Petri Klemetti

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua